Käyttäjä6778
Seuratut keskustelut
Kommentit
Minulla on ollut vähän samantapainen tilanne. Isä siittänyt lapsen vanhempieni eron jälkeen ja nyt tämä lapsi on alkanut ahdistelemaan minua facessa yksäreillä. Pitäisi tavata ja niin edelleen. Olen nähnyt tätä ihmistä pari kertaa silloin kun oltiin isällä ja tämä ihminen oli ihan vauva vielä. Ei siis koskaan olla oltu tekemisissä.
Nyt 25-vuotta myöhemmin haluaa jotain minulta? En tiedä mitä? Isosiskon?
En näe miksi minulla olisi joku velvollisuus tätä minulle täysin ventovierasta ihmistä kohtaan?
Mun isä käynyt heittämässä rojut kahteen ränniin, pitäisikö sen takia tuntea jotain yhteenkuuluvuuden tunnetta? Minulla on jo valmiiksi rakastavaa sukua ja monien vuosien takaisia ystäviä vaikka kuinka , enkä koe tarvetta tutustua keneenkään sen takia että on samaa geeniperimää. Itse en ole sitä mieltä että samoista speguista alkunsa saaneet olisivat jotenkin velvoitettuja toisilleen.
Mä näen asian niin, että samalla tavalla kuin se avioliiton ulkopuolinen lapsi ei ole syyllinen syntymäänsä, ei AP ole syyllinen tämän syntymiseen tai velvoitettu olemaan tekemisissä tämän kanssa. Lapsen isän tulisi hoitaa velvoitteensa, ei tämän lasten. Varsinkin kun koko asia on varmaan AP:n perheessä kipeä asia kun kerran syrjähypystä kyse.
Mun mielestä tuo veri on vettä sakeampaa on myös naurettava sanonta. Kaikkea eitarvit
Älä vielä huoli.
Itse en ylä-asteelle siirtyessä tuntenut yhtäkään ihmistä uudesta koulusta (tai suomesta yleensä) ja vanhat jäivät taakse kun muutettiin takaisin suomeen. Pari ensimmäistä viikkoa oli vähän ahdistavaa ja kiusallista mutta kun menee reippaasti mukaan muiden juttuihin niin kyllä niitä kavereita alkaa löytyä.
Auttaisiko joku harrastus? Kuulostaa siltä että tyttö tarvitsisi ripauksen itseluottamusta ja harrastepiireissä voisi tavata muita samoista jutuista kiinnostuneita ja tajuta ettei se vieraille juttelu olekkaan niin kamalaa.
Ota yhteyttä sosiaali-ja kriisipäivystykseen. Koska olet alaikäinen sossut tulevat kuvioon mukaan halusit sitä tai et. Kerro tilanteestasi rehellisesti niin ammattilaiset kyllä löytävät sinulle parhaan ratkaisun, auttavat asunnon etsimisessä ja tukiasunnoissa. Minulla oli yksi kaveri joka joutui tuohon turvautumaan vaikeiden kotiolojen vuoksi ja auttoivat tätä saamaan oman asunnon.
Helsinki Sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaalipäivystys puh. 0206 96006 joka päivä 24 h
Kyllä osa, varsinkin noista iäkkäämmistä ihmisistä, halveksivat niitä vuokralla asujia.
Itse muutin lapsuuden kodista suoraan omistusasuntoon. Taloyhtiössä keski-ikä oli jtn. 70-80vuotta.
Saatiin maksettua asunnosta n. 80% omien ja avopuolison säästöillä ja loput lainaa.
No melkeinpä heti tehtiin kaikki väärin. Teetettiin kylppäri remppa, pysäköitiin rapun eteen kun muutettiin huonekaluja ja pidettiin autoa toiselle asukkaalle kuuluvalla paikalla (olimme sopineet paikan vuokrauksesta koska asukkaalla ei ollut autoa ja meillä kaksi) (nämä pitävät paikansa), pidettiin bileitä, mieheni hakkasi ja raiskasi minua asunnossa, soitimme musiikkia läpi yön jne. (eivät pitäneet paikkansa).
No tämä häiriköinti jatkui pitkälti yli kylppäri-rempan ja muuton. Kaksi huuhkaa eri talouksista saattoivat ilmaantua ovelle yhdentoista aikaan illalla vauhkoamaan meidän asunnosta kuuluvasta musiikista viinalta löyhkäten. Vaikka avasin oven pimeään kämppäämme yökkärissä he olivat sitä mieltä että kyllä täällä juhlat on. Toinen sanoi "Kyllä täältä on aiemmatkin vuokralaiset saatu ulos alta aikayksikön".
No tuota jatkui jonkun aikaa. Aloin ottamaan kaiken videolle ja juttelin samalla taloyhtiön puheenjohtajan kanssa tilanteesta.Itse en todellakaan ole mikään tossu, mutta olen todella rationaalinen ja minulla on stoalainen luonne mikä tuntui raivostuttavan noita entisestään. Koska en reagoinut mitenkään näiden sekoiluihin. Puhuin rauhallisella äänellä vaikka he huusivat, kysyin mihin he luulevat että piilotin "bileeni" alta minuutin, ilmoitin kuinka yllättynyt ole siitä että puolisoni kykenee pahoinpitelemään minua sveitsistä käsin ja esitin kauhistunutta siitä että asunnossa oli juhlat vaikka olimme itse kaikki lapissa.
Olimme kuulemma häiriöksi koko rapulle. Me joilla ei ollut edes tupareita ja ainoat illanistujaiset olivat niitä kun ystävä pariskunta tuli syömään tai joku yksittäinen kaveri tai sukulaiset kävivät kylässä.
Taloyhtiön pj. oli onneksi todella mukava ja tiesi kertoa että näiden eläkeläisten harrastus oli häätää näitä vuokralaisia "joilla ei ollut oikeutta asua niinkuin ikänsä säästäneillä".Kävivät kuulemma milloin kenenkin kimppuun ja me näytimme niin nuorilta ettei ole varaa asuntoon-> vuokralaisia.
Seuraavan kerran kun tulivat valittamaan sanoin näille että mä en oikeasti ikinä tahtoisi elää näin huonoissa puitteissa, mutta 19-vuotiaana minulla ei ole varaa ostaa asuntoa paremmalta alueelta. Ilmoitin myös että asunto lähtee myyntiin pian koska en halua asua roskaväen seassa (viitaten näihin). Ja että nuo voivat hakea asunnon haltuunottoa jos haluavat.
Tuon jälkeen yrittivät vielä mielistellä.