Käyttäjä63678

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me avattiin kummilapselle tili kun hän syntyi. Laitamme sinne kuukausittain rahaa, rahat saa kun täyttää 18. Vanhemmat elättävät mutta pienituloisina tuskin varaa maksaa esim ajokorttia ö, maksakoon sen sitten näillä rahoilla. Jos rahan antaisimme nyt, se menisi karkkiin ja leluihin. Sekö olisi parempi?

Miksi aliarvioit ystäviäsi noin? Eivätköhän he pienituloisina osaisi käyttää rahan juuri oikeisiin asioihin, vaatteisiin, leluihin joista kummilapsi tykkää tai vaikka harrastuksiin. Loukkaavaa käytöstä ystävältä.

Näin ohiksena sekaannut tähän. Olen veljenlapsen kummitäti ja teen kuten tuo edellinen vastaaja. Ja syy miksi teen on se, että ne lahjarahat käytetään ihan muuhun kuin lapseen. Viimeksi käteen annettu raha oli mennyt rouvan tupakkeihin. Tämän tiesi kertoa siskoni joka oli paikalla kun tupakkaa lähdettiin hakemaan ja rahat otettiin lapsen lahjakirjekuoresta. Niitä ei lapselle ole koskaan maksettu takaisin, vaikka ne vaan "lainattiin". Mistä persaukiset lainojaan takaisin maksaa. Lisäksi näillä vanhemmilla on se käsitys, että lasten rahat ovat heidän rahojaan ja he saavat päättää niistä. Tyhjentävät lasten pankkitilit surutta. Jos siis heillä on niihin käyttöoikeus, tähän mun avaamaan lahjatiliin ei ole. Mikä vituttaa heitä erityisen paljon. Todennäköisesti kummilapseni tuhlaa ne rahat heti saadessaan ne, mutta ainakin tuhlaa ne itse ja itseensä. Ja myönnän, osin teen mitä teen ihan vaan siksi että veljenvaimoa vituttaa. Tietää, että lapsen tilillä on rahaa, mutta ei pääse siihen käsiksi.

Juuri näin. Rahastosäästän kummilapsen nimissä olevalle tilille. Säännöllisen epäsäännöllisesti sieltä on myyty rahasto-osuuksia, koska "oho, äiti unohti maksaa puhelinlaskunsa", "iskä kolaroi auton" (tätä tapahtuu melko usein) tai "oli pakko päästä risteilylle". Näitä rahasto-osuuksia ei ole ainakaan vielä palautettu. Lapsi on 7v ja suorastaan ketuttaa antaa rahaa kuukausittain mitä ilmeisimmin vanhempien toilailuja varten.

Molemmat mummini saivat lapsia lähemmäs 40v ikäisinä, kuten myös minä. Molemmat näkivät lastenlastenlapsensa. Toinen viettää piakkoin 100v syntymäpäiviä. Toinen nukkui pois pirteänä 102 vuotiaana. Ukki eli 90 vuotiaaksi ja toinen menehtyi työonnettomuudessa äitini ollessa 8v.

Lapsia tulee niin kauan kun nainen ovuloi. Niin se luonto vaan on sen järjestänyt. Eikä kenenkään muun mielipiteellä ole vaikutusta biologiaan tai henkilön oman valintaan ryhtyä vanhemmaksi.

Yhden lapsen saimme aikaiseksi monen vuoden yrittämisen jälkeen. Synnytys oli suoraan helvetistä. Menetin selän ja toisen jalan toimintakyvyn