Käyttäjä5290

Taisi pojalla viina ja kaverit mennä sinun ohitsesi.

Jos viitsit, niin kerro hänelle miksi olet ällikällä lyöty...ihan "tosissaan" ei taida seurustella kuitenkaan?

Sait paljon informaatioita tuosta miehestä ja omista reagoinnistasi. Tuliko ikävä vai oliko se siinä sitten? Aika kornia oikeestaan....ja niinkuin kirjoitat...äimistynyt...että itkeäkö vai nauraako?

Joka tapauksessa seurustelet/seurustelit pojun kanssa...iästä viis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti juuri puhelimessa puhuminen aiheuttaa ja pahentaa änkytytystä, ei kasvokkain tapahtuva kommunikointi. Totta että kirjallisesti olisi voinut hakemuksen tehdä mutta tiedoksi teille jotka ihmettelette kuinka tyttö työelämässä pärjäisi ja pystyisi puhumaan.

Moni änkyttää saa puheopatusta jne mutta jännittävissä tai hektisissä tilanteissa se vain iskee päälle eikä siinä muiden iva auta, päinvastoin.

En ole tytön äiti.

No siksipä tuota puhelimessa puhumista kannattaisi harjoitellakin niin ei ole enää jatkossa niin jännittävää.

Olisikin noin yksinkertaista ja helppoa.

No kyllä se on.h

Mun kuopus ujo, suorastaan selektiivinen mutisti aikoinaan. Hän on treenaanut vuosia kaikkea esiintymistä. Nyt oli teatterikerhon esitys ja hänellä siellä iso puherooli, vieras iso yleisö. Veti kuin tyhjää. 13-vuotiaalla takana nyt treeniä reilua 10 vuotta...

Se on hienoa. Änkytys on kuitenkin eri kuin ujous.

Aapeen tyttö voisi tehdä hakemuksen ja käydä paikan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet nyt joka tapauksessa hereillä, ei kannata päivää pilata tuollaisella. Ota päiväunet siellä huoneessa, missä ei päivällä ole ketään. 

Kysymys kuuluukin, miksi tässä talossa ei vaadita lapsilta vanhempien tottelemista eikä muiden huomioimista?

ap

Lapsi ei tunne itseään huonoksi, jos hänelle osoitetaan parempi paikka. Lapselle on hyvä opettaa toisen huomioimista ja unen kunnioittamista.

Teillä näköjään määrää lapsi.

Isä, jos kerran oli hereillä voi ihan hyvin johdatella lapsen toiseen tilaan ja isäkin voi kunnioittaa toisen aikuisen unta.

Ilman muuta lapsi toiseen tilaan leikkelemään isänsä kanssa.

Käyttäjä4804 kirjoitti:

Meitsivain kirjoitti:

Itse olin halunnut kummiksi kun isäni serkku (joka on minun kummini) sai pojan. No,erosin sitten kirkosta kun ei tullut pyyntöä toisenkaan pojan kummiksi. Saivat vielä tyttären, mutten ajatellut liittyä taas kirkkoon kun ei olisi taaskaan kysytty. Ja meidän piti olla läheisiä..

Mutta, ap:lle, sanokaa vain suoraan (mutta asiallisesti) että perutte jutun, syy vielä mukaan. Ehkä häpeävät, ehkä eivät.

Mitä he häpeäisivät: he ovat ystävällisyyksissään pyytäneet omasta mielestään hyvin selityksin (jotka he varmasti ovatkin jo unohtaneet tai joita eivät tajua ko. kummiehdokkaiden kannalta). Ei kannata sanoa noista tuntemuksistaan, koska sittenhän he vasta saisivat syyn loukkaantua, kun heidän ihmeen ihanan lapsen kummeiksi ei tulla.

Älä vaaan kerro miltä susta tuntuu oikeesti? Sitäkö tarkoitat?

Jännä ohje.

Nuohan toivovat...ei jo valmiiksi monen lapsen kummia vaan sellaista, jolla olisi enemmän aikaa lapselle. Niinhän olivat miettineet ja sen hölöttivät suustaan noin kulmikkaasti. Tuskin halusivat loukata. Pyysivät kummeiksi. Eivät pyytäisi, jos eivät haluaisi.

Puhukaa suoraan, niinhän hekin puhuvat. Kertokaa, että loukkaannuitte noista jutuista. Miettikää sitten, että menettekö vai ette.

Ei kai se tee teistä huonompia kummeja, vaikka ette ole niitä suosittuja?

Ehkä se kertoja tarkoitti sitä?

Ei suosittu kummi ole yhtä kuin hyvä kummi.

Sellainen kummi, jolla on aikaa olisi kiva kummi. Ehkä se oli viesti.

En ajattele, että kertoja pitäisi teitä huonoina vaan kertoi, ettei ollut tullut mieleen teitä heti.

Kummiksi pyytäminen on jännä paikka. Eivät pyytäisi, jos eivät toivoisi.

Ajattelemattomia siinä olivat ja lapsellisen avoimia.

Haluatteko te kummeiksi? Se kai se ydinkysymys on.muu on vain tilpehööriä. Se juttu on teidän suhde siihen lapseen.