Käyttäjä43265

Itellä lapsena todettu dysfasia (puheen tuotto ja ymmärrys), kaiken muun oppimishäiriön ohella. Opiskelu aikana en itse huomannut asiaa lainkaan mutta opettajat sen huomasi ja kirjasi ylös, joskus helpompaa joskus vaikeampaa. Kyllä ite oon oppinu asian kanssa elämään ja ne jotka tuntee miut osaavat olla miun kanssa, mutta tuntemattomien kanssa on vaikeaa keskustella varsinkin puhuessa koska en ymmärrä pitkiä lauseita/kysymyksiä -  ja tämän takia kestää hetki vastata. Nyt kuntoutuksessa otetaan se esille ja muokataan CV myös sellaiseksi että minusta saa kaiken tärkeän irti työpaikoilla jonne haen tulevaisuudessa. Minulla tulee siis paljon puhevirheitä sekä on hankala ymmärtää puhetta. 

(Se joka puhu TE-palveluista ja TYP:istä niin ite olen typin asiakas ja he osaavat nyt keskustella koska tietävät lääkärin kautta sen että minulla on dysfasia) 

Ja tosiaan ymmärtääkseeni dysfasia on lapsuudessa jo tullut perinnöllisesti eli ei tule aikuisella noin vain - ellei ole joku aivo-ongelma iskenyt ja vahingoittanut. Siksi siitä ei pahemmin oo tietoo edelleenkään aikuisista.