Käyttäjä41985

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, minä ehdin muuttamaan yhteen tällaisen tyypin kanssa ja kuvioon liittyy vielä lapsiakin. Nyt toivon, etten olisi muuttanut. Jokapäiväinen välinpitämättömyys syö itsearvostuksen ja on aiheuttanut minulle jo masennuksen. Aina kun itse olen valmis eroamaan, mies ei suostukaan siihen. Minulla ei ole voimia vaatia ja taas homma jatkuu. Elämästäni on tullut painajaista josta en pääse irti.

Unohda yhteenmuutot ja pakota itsesi eroamaan. Rakkautesi kuolee kyllä ajan myötä ja siinä vaiheessa olet tyytyväinen irtiottoosi.

Sinä et tarvitse miehen lupaa erotaksesi. Hommaat oman asunnon, keräät kamasi ja muutat pois.

Onneksi minulla siis on oma asunto. Tavaroitani vain on kertynyt sinne, kun piti muuttaa hänen kanssaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö, ap, että joko ikinen eletty päivä on päivä vähemmän elämässäsi. 

Mieti miten sen olet käyttänyt. Eikö olisi järkeenkäypää ja tervettä haluta elää mahdollismman hyvää elämää, koska uusintaa ei tule.

Onko järkeä käyttää kallisarvoiset hetket jahkailuun? Päätä mikä sinulle on tärkeää; oma onnesi vai riippuminen ihmissuhteessa joka ei mitään anna, ottaa vain, koska et uskalla tehdä päätöstä.  Tuo "mutta kun rakastan niin kauheasti" on niin tyypillinen vastaus tämän kaltaisissa.  Luullaan riippuvuutta ja uuden pelkoa rakkaudeksi, tuttu p-ka on parempi ja turvallisempi kuin uusi ja onnellisempi mutta tuntematon.

Siihen on turvallista tarttua.

Eikö olekkin huvittavaa. Pitänee hakea seuraavilla vapailla tavarat pois hänen luontaan, mutta en kyllä sitten etsisi uutta miestäkään, varmaan olisin onnellisempi yksin omissa oloissa.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41985 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkea aika etsiä oikea seurustelukumppani. Eli jätä sika. Tuohon ei kannata jäädä roikkumaan, kuten itsekin hyvin ymmärrät.

Kyllähän minä sen ymmärrän, on vain paha kun rakastaa ihmistä todella paljon ja ei haluaisi uskoa, että toisen mielenkiinto on loppunut kokonaan.

Miksi rakastat niin paljon henkilöä, joka ei ole sinusta kiinnostunut, ei halua tavata sinua ja suuttuu sinulle jos haluat keskustella asiasta?

Koska se ei ole aina olmut tämmöistä, kai vain pääni haluaisi ajatella että tämä muuttuisi takaisin siksi mitä oli.

Vierailija kirjoitti:

Tervettä suhdetta ei enää ole jos sitä olikaan. Kannattaa mennä terapiaan käsittelemään miksi haluaisit pysyä suhteessa, jossa toista osapuolta ei kiinnosta pitää yhteyttä jne. Pelkäätkö ettet saisi ketään muuta etkä halua olla yksin?

Yksin olo ei ole minulle ikinä ollut ongelma, en ole koskaan ollut näin pitkässä parisuhteessa edes, aina pärjännyt yksin hyvin, varmaan yksin olisi parempikin, kun ei tarviisi kestää tämmöisiä asioita silloin.

Vierailija kirjoitti:

Korkea aika etsiä oikea seurustelukumppani. Eli jätä sika. Tuohon ei kannata jäädä roikkumaan, kuten itsekin hyvin ymmärrät.

Kyllähän minä sen ymmärrän, on vain paha kun rakastaa ihmistä todella paljon ja ei haluaisi uskoa, että toisen mielenkiinto on loppunut kokonaan.