Käyttäjä41606

Miksi niitä bikinikuvia pitää julkaista?

Kenelle ne on suunnattu? Ymmärrän jos joku julkaisee spontaaneja lomakuvia esim. kun on uimassa meressä tms. Mutta kenelle nämä "asetuttu bikineissä keikistelemään-kuvat" on suunnattu ja miksi?

Olenko avoliitossa?

Omistan miehen kanssa talon, jossa asun. Mies asuu myös muualla ja viettää pääosan öistään tässä toisessa asunnossa, mutta osan myös minun kanssani. Voinko sanoa olevani avoliitossa?

Tekemätön ositus/nuoruuden lyhyt avioliitto

Olen ollut naimissa ulkomaalaisen mielen kanssa 25 vuotta sitten ikävuosinani 18-20. Tämä mies ei päässyt koskaan Suomeen eikä meillä ollut yhteistä taloutta tai asuntoa koskaan. Emme siis asuneet missään vaiheessa yhdessä ja mun kirjat on koko ajan olleet suomessa. Hain ja sain avioeron 2 vuoden erillään asumisen takia ja se siitä. Nyt oon kuitenkin miettinyt, että olisiko tuostakin liitosta pitänyt tehdä joku virallinen ositus vaikkei mitään ositettavaa ole ollutkaan?

Jos ja kun jossain vaiheessa kuolen niin tuleeko perikunnalle tuosta ongelmia? Hädin tuskin muistan miehen nimenkään enää eikä mitään yhteyksiä ole ollut vuosikymmeniin... Avioliitto alle 30 vuotiailta pitäis lailla kieltää :D

Laatikoittain vanhaa lasitavaraa ja Arabiaa (ei priimaa). Ostaako joku paikka?

Haluaisin eroon näistä, koska roskiinkaan en raaski laittaa. Arabia krakeloitunutta ja lohkeillutta, joitakin ehjiäkin kyllä on. Ostaako joku paikka köntässä tämmöistä?

Tätäkö tää keski-ikä on?

Vanhempien ja appivanhempien syöpiä, saattohoitoa ja surua. Lasten itsenäistymisestä ja pärjäämisestä huolen kantoa. Ammatillista stressiä kun olet päässyt vihdoin kipuamaan haastavaan tehtävään, mutta kaikki tämä muu vie voimat eikä työstä selviydykään.

Voi ruma sana.

Itse ostetut äitienpäiväruusut

Katselen vitosen äitienpäiväruusukimppua, jonka itse itselleni ostin. Toinen lapsi asuu satojen kilometrien päässä ja toinen oli töissä. Onnittelut sain viestillä. Ihan kuten omakin äitini.

Käytiin miesystävän äidillä. Mies oli ostanut kaksi kukkaa ja jotenkin ajattelin, että toinen on mulle, ilahduin. Kävikin ilmi, että se toinen oli miehen lasten edesmenneelle äidille ja vietiin se hautausmaalle. Peitin pettymykseni omasta mielestäni täydellisesti. Pidättelin itkua kotiin saakka ja annoin itkun tulla vasta kun olin yksin. Lähdin itku silmässä ostamaan omia äitienpäiväkukkiani.

En edes tiedä mitä mä itken. Omia virhetulkintoja varmaan ja sitä, että en koe kuuluvani mihinkään tänä päivänä. En voi tätä pahaa oloani edes kellekään purkaa, koska en keksi yhtään ihmistä, joka ymmärtäisi. Tiedostan täydellisen hyvin sen, että ei ole miehen tehtävä ostaa mulle mitään äitienpäiväkukkia.

Koska mulla on masokistinen olo niin purkaudun tänne ja olen lyönyt itseni kanssa vetoa alapeukkujen ja yläpeukkujen välisestä suhteesta.

Kiitos kun sain avautua. Ootte ainoita, jolle pystyin tuntoni nyt tilittämään.