Käyttäjä40397

Lyhyesti: Miehet haluavat lapsia vaikka kuinka paljon, kunhan niistä ei tarvitse itse huolehtia. Ja vaikka useamman naisen kanssa. Tuo on siis se luontainen lähtökohta, jonka etenkin lapseton mies kokee. Varmaan jostain simpanssien laumanjohtaja-ajoista lähtevää evoluutiota tai jotain.

Parisuhde on nimenomaan (ollut) naisen turvaksi luotu instituutio ja luo naiselle edellytyksiä tasa-arvoon. Nykyisin naisilla alkaa olla jonkin verran enemmän valinnanmahdollisuuksia ja hyvä niin.

Lapsi tekee asioista kovin lopullista ja vie ison osan vapaudesta, sitä ei voi kiistää. Toisaalta, lapsen syntymän jälkeen tilanne muuttuu miehenkin silmissä ja lapsista ja lapsiarjesta tulee yleensä parempaa, kuin mitä on ennalta ajatellut. Se vapaa-aika meni, mutta tilalle tuli jotain muuta mikä sitten yllättäen onkin suht ok. Toki kaipuu omaan aikaan jäi ja siksi pitää olla omat harrastukset, iso autotalli jne.

Alkuperäiseen kysymykseen siis vastauksena, että mies ei ole innostunut, koska ei näe että millaista se elämä voisi olla sen lapsen jälkeen. Pelkona on oman vapauden ja oman tilan menetys. Jatkuvasti roikkuu joku jossain kiinni. Mihin sä meet? Milloin tulet takaisin? Käytkö kaupassa? Oletko nyt laittanut neuvolat kalenteriisi? Kuka soitti? jne jne. 

Oma kokemus kolmesta lapsesta kahden naisen kanssa. Ensimmäinen ihan pyytämättä ja "yllätyksenä". Ei olla yhdessä. Toiset kaksi sitten enempi suunnitellusti, alkoi olla jo ikää sen verran että tuntui ajankohtaiselta. Enkä nyt kauheasti valita näin jälkikäteen. Toki nykyinen nainen mainio ja antaa jonkin verran tilaa, ne nuoruuden rakkaudet olisivat olleet raskaita puolisoina.