Käyttäjä396

1. Laitatte ruuan jälkeen lapsille piirretyt. Mitä teette tämän ajan? Pyykkien laittamisessa koneeseen tuskin menee tuntia? Voisiko tässä tehdä sitä ruokaa ja helpottaa iltaa sen sijaan?

2. Käytte max kerran viikossa koko perheen kesken jossain ja juuri se on esimerkkipäivässä? Mitä tapahtuu sitten neljänä muuna arkipäivänä? Jos lapset tarvitsee pari tuntia aktiviteettia päivään, niin miksei sitten näinä neljänä iltana viikossa toinen vanhemmista käytä lapsia ulkona ja toinen jää tekemään sitä ruokaa tai siivoamaan tai vaikka istuu sohvalla hetken? Helpottaa jälleen iltaa. Viikonloppuna sitten taas enemmän yhteistä aikaa koko perheen kesken.

3. Sitten kun se ruoka on laitettu sillä välin kun toinen ulkoilee lasten kanssa, toisella on lasten nukutuksen ajan aikaa katsoa vaikka televisiota. Sitten seuraavana iltana toisin päin.

Nyt kuulostaa siltä, että otatte aika kovat paineet arjesta tai liioittelet arkeanne kovasti. Joku aikasyöppö arjessanne on, jos ei mitään voi organisoida toisin. Toki voitte halutessanne tehdä _valinnan_, että joka ilta oltava sen pari tuntia perheen laatuaikaa jossa kaikki ovat paikalla, sitten olette valintanne tehneet. Lapset eivät kuitenkaan tarvitse sitä ihan tuossa määrin. Syötte kuitenkin yhdessä, sekin on jo paljon. Lyhentäisin tuostakin hieman ja alottaisin lasten kanssa rauhoittumisen iltaa kohti aiemmin. Tai piirretyt pois, ulkoilut ym aikaisemmin niin ehtii sen pari tuntia ulkoilla ja sitten aiemmin rauhoittumaan iltaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos nyt vaan menisitte sen miehesi kanssa pöydän ääreen ja keskustelisitte asiasta oikein kunnolla ja perusteellisesti?

Maalaisjärjellä ajateltuna kyllä ratkaisu yleensä löytyy. Jos on tahtoa ja halua, molemmin puolin, niin onnistuu kyllä. toki vaikuttaa siltä että miehesi tulisi joustaa ehkäpä harrastuksistaan ja ehkä vastaavasti sinä voisit joustaa tuosta ehdottomuudesta kaikkiin vaihtoehtoihin?

Mutta jos nyt vaan puhuisitte? Eipä se ratkaisu täältä löydy, vaikka pientä benchmarkingia täältä voi toki saadakin.

On keskusteltu. Monesti. Aina se palaa samaan. Jonkun kerran olen miehelle sanonutkin, että nyt lähtee tai jää, mutta etten enää ikinä halua samasta asiasta kuulla, en vaadi häneltä enää mitään. Jäi, mutta kehtasi palata valittamaan.

Minua loukkaa ennen kaikkea nuo puheet. Se, että mies saa hirveästi vapautta ja kehtaa valittaa minulle siitä. Ja että perheen kanssa oleminen vääntyy puheissa "perse homeessa istumiseksi". Monesti olen sanonut että lähtekööt jos on niin kamalaa. Eipä tuo lähde. Olen väsynyt tähän koko keskusteluun. Olen ilmeisesti vain itsekäs paska eikä minulla ole oikeutta mihinkään. Lopetan lukemisen tähän. Kiitos osalle hyvistä ajatuksista.

Vierailija kirjoitti:

Niin mitä sen miehen nyt pitäis tehdä? Istua sun kanssa hiekkalaatikolla? Vai jättää luontoharrastukset ja myydä projektimökki? Mikä nyt saisi sinut onnelliseksi kun muutto kaupunkiinkaan ei mennyt romanttisesti?

Ei mitään muuta kun lopettaa itse se valitus. Lopettaa puhuminen perse homeessa istumisesta, kun sitä ei todellakaan odoteta tai ei sitä tee. Lopettaa valittaminen siitä ettei ehdi metsälle kun itse aloitti sen projektin joka vie aikaa. Koska en halua että minulle vyörytetään syy hänen omista valinnoistaan. Kaikki olisi hyvin jos hän lopettaisi loukkaamasta sillä, että syyllistää minua valinnoistaan. Olisin tyytyväinen tähän kaikkeen rankkuudesta huolimatta jos se loppuisi.

ruu kirjoitti:

Missä se mökki sitten sijaitsee? Siellä maallako??? vai neljännessä eri suunnassa? Miksi haluatte mökin, ei teillä tule olemaan edes aikaa olla siellä vaikka se valmistuisi ja luultavasti sinä tympäännyt erityisesti siellä...Milloin ajattelitte siellä viettää aikaa, mitä tehdä? 

Meilläkin on miehellä vuorotyö, harrastuksena metsästys ja kalastus. Silloin kun lapset oli pieniä, oli pakko vähentää harrastusta - molempien. Nyt kun lapset on isoja, ei kukaan välitä, vaikka toinen harrastuksessa koko viikonlopun...

Voin kertoa, että kun 2. lapsi syntyy, se ei ainakaan helpota tilannettanne. Perheneuvoja tosiaan hyvä vaihtoehto. Jos ei sinne, niin sitten teette  2 kk lukujärjestyksen. Ensin merkkaatte siihen miehen työvuorot, sitten katsotte  ajat, milloin aika tehdä mökkiremppaa.  Seuraavaksi molemmat saavat valita harrastukselleen jokusia aikoja. Ja varmaan joku yhteinenkin aika. Kyllä kumpikin joutuu tekeen kompromisseja. Entäs sitten kun sinä palaat töihin - ajankäyttö vaikeutuu entisestään. 

Se on sieltä maalta vielä edemmäs. Minä en ole mökkiprojektin aktiivinen osapuoli, se on miehen haave. Mies on homman aloittanut ja sitä ylläpitää. Mies sen myös maksaa ja omistaa. En ole sanonut kuitenkaan, että tympääntyisin siellä. Toki se on ihana paikka, minulle ei niin välttämätön mutta tottakai siellä voi aikaa viettää. Ja on vietettykin. Nyt loppuraskaudessa se ei ole ollut ihanteellinen paikka minulle, kun on kesken, enkä oikein ole pystynyt olemaan avuksi.

En tiedä milloin mies aikoo siellä aikaa viettää. Luultavasti käyttää aikaa siellä kesällä ihan yhtälailla jatkossa kuin nytkin, silloin lomaillen. Kun se valmistuu, niin kumma kyllä aikaa ei kulu enää sen rakentamiseen.

Toki sitten enemmän menee metsästykseen taas, mutta ei ole kymmentä projektia. Ellei keksi lisähommaa. Ajattele, että mies vielä olisi halunnut ostaa omakotitalon omalla pihalla. Onneksi sain ylipuhuttua, ettei todellakaan ole aikaa enää pihan hoitamiseen. Tämän rivitalokolmionkin nurmikko on jatkuvasti ylipitkä. Ja kyllä, voisin leikata sen itsekin, mutta kun käytän aikani mieluummin muuhun. Se piha on taas yksi miehen päähänpinttymä. Olisin helppouden puolesta tyytyväinen vaikka kerrostalossa. Mies ei kerrostalossa suostu elämään. Vaikka aikaa oman kodin huoltoon ei juuri enää jää.