Käyttäjä39193
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä39193 kirjoitti:
Kaunista huomenta! Palasin lukemaan palstaa. Mieleni rajallisuus löi otsaan kuhmun, kuten se teki muutama viikko aloittaessani kommenttien lukemisen. On monenlaista estettä polullani, vaikka jalkani mielellään ottaisivat askeleita. Haluan ymmärtää mitä totuus on, mikä on sen sisältö, vai onko totuus tyhjyyttä, kaikista määritelmistä ja termistöistä riippumaton asia. Oikeastaan ei edes asia.
Oivaltaminen olisi ehkä sellaista, että pääsisin noin alkuun irti omista tulkinnoistani ja päättelyistäni = pohjimmiltaan taipumuksestani tulkita ja päätellä. Nyt tavoittelen elämän pelkistymistä - ehkä voisi sanoa: puhdistumista - siihen en pääse lukemalla, vaan uudella tavalla kokemalla. Oivallus, tule luokseni!
Katkaisen tämän ajatus-hajatelman tähän, koska tarkoitukseni oli vain tulla kiittämään ketjun kirjoittajia. Käsittelette minunkin hengelleni 'hengentärkeitä' asioita. Pahoittelen itselleni sitä tosiasiaa, että ymmärrykseni on vajavainen ja persoonani romua täynnä oleva esterata; sen tyhjentämiseen en voi kutsua töihin muuta toimitsijaa kuin tyhjyyttä itseään.
P.S. Maa on niin kuiva kuin maa voi olla. Luonto ympärilläni huokailee ja pyytää vettä. Oma pyyntöni samaa pyyntöä, janoni samaa: janoamme elämän vettä.
Wau, sinulla on taito kirjoittaa! Annathan toistekin ajatustesi virrata näppäimistön kautta tänne, kiitos. :)
Otan kiitoksesi ja kannustuksesi lahjana vastaan. Miten yksinkertaisin tavoin ja keinoin me voidaankaan olla ilona toisillemme <3
Kaunista huomenta! Palasin lukemaan palstaa. Mieleni rajallisuus löi otsaan kuhmun, kuten se teki muutama viikko aloittaessani kommenttien lukemisen. On monenlaista estettä polullani, vaikka jalkani mielellään ottaisivat askeleita. Haluan ymmärtää mitä totuus on, mikä on sen sisältö, vai onko totuus tyhjyyttä, kaikista määritelmistä ja termistöistä riippumaton asia. Oikeastaan ei edes asia.
Oivaltaminen olisi ehkä sellaista, että pääsisin noin alkuun irti omista tulkinnoistani ja päättelyistäni = pohjimmiltaan taipumuksestani tulkita ja päätellä. Nyt tavoittelen elämän pelkistymistä - ehkä voisi sanoa: puhdistumista - siihen en pääse lukemalla, vaan uudella tavalla kokemalla. Oivallus, tule luokseni!
Katkaisen tämän ajatus-hajatelman tähän, koska tarkoitukseni oli vain tulla kiittämään ketjun kirjoittajia. Käsittelette minunkin hengelleni 'hengentärkeitä' asioita. Pahoittelen itselleni sitä tosiasiaa, että ymmärrykseni on vajavainen ja persoonani romua täynnä oleva esterata; sen tyhjentämiseen en voi kutsua töihin muuta toimitsijaa kuin tyhjyyttä itseään.
P.S. Maa on niin kuiva kuin maa voi olla. Luonto ympärilläni huokailee ja pyytää vettä. Oma pyyntöni samaa pyyntöä, janoni samaa: janoamme elämän vettä.
Bob Dylan. Laulaa kuin ei laulaisikaan, ikään kuin hämäykseksi vaan. Ja viisaus virtaa...