Käyttäjä39014

Vaikea uskoa, että omaa verta olevasta perillisestä tulisi parisuhdekriisiä. On se vaan niin veretseisauttavaa saada oma lapsi näin isänkin näkökulmasta. Syntymässä se endorfiinipiikki on kuin kovanluokan huumetta.

Kyllä se parisuhde kriisiytyy jostain ihan muista syistä kuin lapsista. Näin kävi itsellekin 15 vuoden jälkeen muttei se suhdetta lapseen ole pilannut. Päinvastoin. Välit on lapsenkin kanssa paremmat kun vanhempien ei enää tarvitse tapella keskenään.

Eli jos rakastaa puolisoaan ja periaatteessa haluaa lapsia niin kyllä niitä kannattaa tehdä. Suhde hajoaa, jos se on hajotakseen mutten usko, että se varsinaisesti lapsien tekemiseen hajoaa. Onhan siinä vauva-ajassa omat haasteensa toki muttei ne kauaa kestä ja kyllähän sitä nyt oman perillisensä eteen vaikka kuolisi ja kaikkensa tekisi, että kaikki on hyvin. Näin se luonto on sen rakentanut mutta sen ihmeen saa kokea vasta kun se oma lapsi on totta. 

Vierailija kirjoitti:

Heräsin eräänä yönä kummalliseen tunteeseen, kuin "rakkauden" tuuli olisi pyyhkäissyt lävitseni. Aamulla sain tiedon, että isäni oli kuollut juuri sinä yönä.

Minulle kävi samankaltainen mutta oli hereillä ja töissä. Tiesin että isäni lähtö on lähellä ja olin illalla menossa katsomaan häntä. Iltapäivällä yhtäkkiä tuli outo humahdus. Lopetin työnteon, koska mulle tuli huono ja epätoivoinen olo. Tästä humahduksesta noin minuutin päästä puhelimeni soi ja sisareni ilmoitti isäni juuri nukkuneen pois sairaalassa. Työpäivä loppuikin sitten siihen.

Kun isäni kuoli niin kirkossa tapahtui siunaistilaisuudessa erikoinen tapahtuma, joka on tosin sattumalla selitettävissä. Tosin varsin erikoinen sattuma...

Kaikki siunaustilaisuuden vieraat olivat saapuneet jo kirkkoon. Oli muutama minuutti tilaisuuden alkuun ja kirkossa oli aivan hiirenhiljaista. Ulkona oli kirkas syyskesäpäivä. Viisivuotias poikani istui sylissäni ja olimme muistaakseni toisessa penkkirivissä siskojeni ja äitini ollessa ensimmäisessä rivissä. Telineessä oli siunaustilaisuuden ohjelma, jonka kannessa oli risti ja isäni nimi. Näiden välissä oli noin tulitikkurasian kokoinen tyhjä tila. Noin minuuttia ennen tilaisuuden alkua poikani alkoi huutamaan :"Katso isi, katso isi!! Sateenkaari!" Tuohon hautajaisohjelmaan heijastui tulitikkurasian kokoinen kirkas ja tarkkarajainen sateenkaari ristin ja isäni nimen väliin. Millilleen oikeaan kohtaan ristin ja isäni nimen väliin. Aurinko sattui paistamaan kirkon värjätyn ikkunalasin läpi heijastaen juuri minun ja poikani ohjelmaan sateenkaaren. Isälläni ei ollut muita poikia. Minulle tämä oli viesti, joka kertoi: Isäni on taivaassa ja kaikki on hyvin.

Estonia on päivänselvä salaliitto. Mielenkiintoista on saada tietää mikä oli niin iso asia, ettei turman todellista syytä voitu paljastaa. Pelättiinkö laivamatkustamisen loppumista kun purkkeja upotellaan tahallaan vai mikä oli syy. Aikanaan tämä selviää ihan varmasti kun tarpeeksi aikaa kuluu.

Pidä tilillä vaan. Sun perillisesi saa sitten bilettää ne rahat.