Käyttäjä3895

Ihana ketju! Itselläni on ikää 49 v. ja hykerryttää lukea näitä kommentteja.

Nuoruudessa opittuja "pukeutumissääntöjä" on tosi vaikea karistaa. Takapuolta ei saanut korostaa, tai ainakin se piti tehdä vähäeleisesti. Nykyinen jumppatrikoot katuasuna -muoti särähtää pahasti silmään, näyttää kuin olisi unohtunut päällysvaate pois.

Rintsikoiden olkaimet eivät saaneet näkyä missään tilanteessa, yhtään.

Ja 80-90 -luvuilla tukka oli sitä parempi mitä isompi. Siksi nykyisinkin vielä salaa harkitsen permanenttia pitkiin suoriin hiuksiini 😆

Yhtä juttua en tajua näissä kommenteissa: aika moni sanoo että "on ihanaa kun tässä iässä ei enää tarvitse välittää ulkonäöstä". En ymmärrä. Itse en todellakaan aio antaa periksi. Ikääntyminen ja ryppyyntyminen on tietenkin vääjäämätöntä ja muutenkin aivan jees, mutta miksi pitäisi antaa periksi läskille, omenavartalolle ja harmaantumiselle? Treeni ja ruokavalio tepsivät viisikymppiseenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syökää raakaa ruokaa, ruokaa, jota ei tarvitse kypsentää. Voitte syödä niin paljon kun huvittaa.

Siis esim. tartarpihviä (raaka liha + raaka muna), sashimia ja ostereita?

Taitaa kyllä ehdottamasi ruokavalio mennä niin kauas aloittajan ongelmasta, että tekee jo mieli napsauttaa ilmoita asiattomaksi -painiketta.

Sinänsä vaatii omistautumista kiskaista ensin kokonainen kaali ja päälle parikymmentä banaania

Kiitos nauruista! 😂

Tuo helsinkiläinen erikoisuus eli numeron tekeminen työmatkapyöräilystä kummeksuttaa ja naurattaa näin oululaista. Tunnen monta helsinkiläistä jotka kertovat Harrastavansa Työmatkapyöräilyä.

Mikä ihmeen harrastus se on? Pyörähän on kulkuneuvo.

Tulkaa joskus Ouluun katsomaan kuinka kaikenlaiset ihmiset pyöräilevät ympärivuotisesti töihin ja kouluun. Ihan tavallisissa vaatteissa, ilman kortonkiasua ym. Eikä kukaan suhahtele vaan sopuisasti edetään pyöräteillä.

Nuorempana näin toistuvasti unta että menin väärän miehen kanssa naimisiin. Unessa kävelen alttarille syvästi ahdistuneena, en rakasta sulhasta. Mietin että voisinko vastata papille "en tahdo". Yleensä tulen lopputulemaan etten kehtaa aiheuttaa hämminkiä, vaan päätän että laitan heti maanantaina eroprosessin liikkeelle.

Sulhanen on useimmiten entinen oikea sulhaseni, josta erosin liki 25 v. sitten. Joskus unisulhanen on joku muu tuttu, joskus ventovieras.

Uni päättyy aina syvään ahdistukseen josta herään, ja suureksi onnekseni vieressä nukkuu rakas aviomieheni, jo 22 v. ajan. Olen niin huojentunut että yleensä silitän ja suukotan miestäni hetken aikaa. Ja tosiaan tämä uni toistuu vielä nykyäänkin aina silloin tällöin.

...salmiakin ystävä jatkaa vielä:

Nyt kun asiaa mietin niin en ole koskaan syönyt levyllistä suklaata kerralla. En voi edes kuvitella niin tekeväni. Ilmeisen moni kuitenkin tuntuu pystyvän...