Käyttäjä38638 Hajurohmo

Luen tätä ketjua yrittäessäni saada siivousinspiraatiota, mutta kun te kaikki olette tällaisia "muistoilla ja tunnearvolla ei ole mitään väliä. Kyllä imuri ja paistinpannu sentään on jotain", niin en tule kuin surulliseksi :/[/quote]

Kyllähän muistoilla toki on merkitystä, mutta kyse on siitä KUINKA PALJON muistoja on riittävästi, ja mikä on liikaa. Sananparressa sanotaan, että tolkku on oltava kerjätessäkin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kumppanillasi lääketieteellinen diagnoosi? Narsisti-korttia näytetään heti jos kumppani on vahvatahtoinen. Ei ihme erotilastot kasvavat.

Vahvatahtoisuus ei ole sama asia kuin narsismi. Narsisti on aina väkivaltainen perheensä keskuudessa ja tuhoaa kaikki läheisensä, vahvatahtoinen ei. Ilmeisesti sinulla ei ole yhtään mitään kokemusta aiheesta.

"Narsisti on aina..."

Uskallan väittää, että EI OLE AINA. Tai sitten puhut jostakin muusta kuin narsismista. Kaikki narsistit eivät ole väkivaltaisia - ainakaan fyysisesti - ja kaikki väkivaltaiset eivät ole narsisteja. Mutta se onkin sitten toinen keskustelunaihe.

Ja henkinen väkivalta; siinä olisikin kiinnostava aihe. Sitä kun ei oikeudessa pysty näyttämään toteen. Tai toteennäyttäminen ainakin on äärimmäisen vaikeaa. Sitä ennen sinut on jo naurettu ulos käräjätuvasta [kokemusta ei ole, mutta en edes halua lähteä kokeilemaan!]. 

Aika monet täällä puhuvat mutulla. Ja aika hedelmätön lähtökohta on juuttua inttämään erota vai ei. 

Itse olen perehtynyt narsismiin noin viiden vuoden ajan, sekä omien kokemusteni ja sen seurauksena syntyneen kiinnostuksen, toisten kokemusten, dokkarien, kirjallisuuden ja alan ammattilaisten avulla, noin lyhyesti sanottuna. Joten varsin monipuolisesti.

Näkökulmani ei ole mitenkään ammatillinen, mutta sanoisin että mitä vähemman asiasta on tietoa sitä "loivempia" kannanottojen pitäis olla. Ainakin siihen asti kun saa laajennettua näkökulmaa. Narsistin maailma on hyvin mustavalkoinen eikä kannata itse mennä siihen harhaan. Ja kuten ammattilaisille on selvää: narsistin lapsuudessa/nuoruudessa on syntynyt "rakkausvajetta", mikä on ratkaisevasti vaikuttanut emotionaalisiin [tunne-elämän] taitoihin. 

Aha ei tietenkään jos ei niitä tahdota parantaa mutta rukouksessa on voimaa.[/quote]

Itseasiassa rukouksessa sinänsä ei ole mitään voimaa, vaan Ihmistä Suuremmassa Persoonassa, jota rukouksessa puhuttelemme. Älä ota tätä saivarteluna, vaan täsmennyksenä, joka monille on täysin tuntematon. 

Kaikki narsismi ei ole "yhtä ja samaa", vaan narsismissa on eri asteita. On olemassa narsismia joka on "bai bai beibi, gud bai" eli toivotonta ja parantumatonta. Sen lisäksi on olemassa "lievää" narsismia [jos niin voi sanoa], ja siinä on mahdollisuus että henkilö itse - syystä jota en tiedä - havahtuu ja alkaa kaivata muutosta elämäänsä.

Olen eräässä haastattelussa kuullut sekä Rainer Frimanilta itseltään että hänet pitkään tunteneelta henkilöltä, että Raikku on ollut narsisti mutta ei ole enää. 

Vähän oudonnäköisen muodostelman tuo edellinen lainaukseni jätti: tein kai lottorivini väärin... Kaipa siitä kuitenkin hyvällä tahdolla selvän saa, kuka mitäkin kirjoitti.