Käyttäjä38452

Minulla samanikäinen 15 vuotias poika joka keskiviikkona sai toisen piikkinsä. Itse sai alkujaankin tehdä päätöksen ottaako laisinkaan ja minusta hyvä, että otti. Nyt 2 piikki nosti vuorokaudeksi kuumeen, ei muuta. Olen kyllä tyytyväinen, että poika otti piikkinsä, minusta taas olisi tosi hölmöä jättää rokotus-sarja kesken. Ymmärrän jos kouluikäinen on kokonaan ottamatta, mutta en sitä että jättää yhteen piikkiin.

Olen jo 48 vuotias, mutta mieleeni on jäänyt rippijuhlani jolloin sain kaksi lahjaa = sähköhammasharjan + kynttilänjalan.

Toimistolla ei jousteta kirjoitti:

Teen kaikki työni tietokoneella joten etätyö on tällähetkellä paras vaihtoehto. Jos pakotetaan takaisin toimistolle avokonttoriin niin tasan tarkkaan tietokone jää työpäivän päätteeksi myös työpaikalle.

Etätyössä on oltu joustavia molemminpuolin. Olen voinut pitää taukoja, aloittaa työpäivän aikaisemmin tai myöhemmin, töitä on voinut tehdä yölläkin jos on ollut tarvetta.

Jos siirrytään toimistolle niin myös työt jäävät sinne.

Hetken tosissani luulin lukevani omaa tekstiäni.

Ihan samaa olen ajatellut, että kun työpäivä toimistolla on täys niin kone kiinni ja kotimatkalle. Usein saan materiaalia sähköpostilla iltaisin, joka pitäisi olla käsiteltynä käytettävissä aamulla ja nyt etätöissä olen sitten tiettyinä iltoina tehnyt töitä ja vaikka pitänyt päivällä pitemmän tauon. Ei ole tarvinnut "ylitöitä" laskutella kun olen joustanut.

Olen ollut uudessa työpaikassani pari vuotta, eikä ole tarvinnut sairaslomalla olla päivääkään. Jos on tuntunut kipeeltä niin ihan normaalin etätyöpäivän on pystynyt tekemään, mutta kun ne työvehkeet jää toimistolle niin sitten pitää jäädä sairaslomalle. Itse teen aika paljon töitä, tuntityötä eri projekteille siis joka päivä 7,5h - 10 h. Työmatkani vie 2h päivässä, joten nyt sitten työpanokseni vähenee eli pidän huolen siitä että ruokiksen ja työmatkani kanssa päivä on maksimissaan 10h.

I wonder why kirjoitti:

Voi kun tylsää. Eiköhän noi ole loppujen lupuksi ihan kahdenkeskisiä juttuja. Jos niistä ei halua koko kylän juttuja, se on ihan oma valinta. Tietenkin riippuu kuinka pahoja nuo jutut on. Tuskin kukaan jatkaa sellaisen kanssa, joka olisi esim. pahasti hakannut tms. Mikäköhän sai ap:n vasta nyt mutustelemaan vanhoilla inhottavilla asioilla. Toiko joku ne erityisesti mieleen.

Voi persus mikä kirjoitus. Ap:llä ei ole mitään hävettävää vaikka koko kylä sais tietää ja olisi vaan hyvä, että koko kylä tietäis niin seuraava uhri ehkä osaisi varautua. Jokainen pahoinpitely on liikaa ja itsestäni tuntuu tosi pahalta se henkinen alistuminen siihen, että uhri on kuvitellut "ansaitsevansa" jokaisen pahoinpitelyn. Henkistä puolta hoidetaan pitkään. Pistääpä tuo kirjoituksesi vihaiseksi.

Olemme olleet 26 vuotta yhdessä mieheni kanssa, sitä ennen oltiin ystäviä n. 7 vuotta.

Itse olen aika kova höpöttää ja mieheni on hiljaisempaa sorttia. On jäänyt vuosien varrella muutama kerta mieleen kun olemme menneet ravintolaan syömään ja se outo tunne on hiipinyt päähäni ettei minulla ole mitään puhuttavaa.

Onneksi rakastamme toisiamme edelleen niin paljon, että mieheni kestää lörpöttelyni ja minä kestän mieheni hiljaisuuden, toki minulla on aina ollut se tunne, että mieheni kyllä kuuntelee minua ... ei sellainen tunne, että puhun tyhjille seinille.

Osa yhteistä aikaa vietämme kyllä hiljaisuudessa, mutta osaan nauttia siitä, että olemme vain yhdessä hiljaa ja sydän pakahtuu onnesta.