Käyttäjä3840

Siihen, kun mies paljasti todellisen ajatusmaailmansa vahingossa. Hän kertoi miten näki unta, että meillä oli perhe ja siihen kuului teini-ikäinen poika. Se teini oli kuulemma tosi apaattinen, mutta jättänyt kamansa pitkin eteistä ja mies oli kuulemma unessaan sanonut että korjaat ne tai muuten äitis joutuu korjaamaan ne.

Kun kysyin minkä näköinen kundi oli ollut niin kuulemma ihan miehen itsensä.

Keksiikö joku miksi en jatkanut juttua..

Meillä romanttiset illat ovat sitä, että mies näprää puhelinta, tyrehdyttää joka ikisen keskustelunaloituksen ja selittää vain olevansa väsynyt. Tuntuu ettei itselläänkään ole elämää josta jutella miehelle ja lisäksi tuntuu että ääneni ärsyttää häntä. Jos siis mitään iltaa ikinä järjestäytyy. Jos järjestäytyy, niin se peruuntuu miehen menojen tms mukaan.

Vierailijax kirjoitti:

Tietysti olisin pettynyt. Harmi vain kun vauvan ulkonäöstä ei pysty heti päättelemään, että oletko lapsen isä vai et. 2-3 vuotiaasta kyllä näkee selvästi, että jos samoja piirteitä ei ole ollenkaan. Silloin suosittelen isyystestiä kaikille miehille. Kenenkään miehen ei tarvitse suostua elättämään toisen miehen siittämää äpärää. 

Meillä ainakin vauva oli tukanväriä myöten ihan isänsä näköinen heti syntyessään, ei voinut erehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisen iän pystyy päättelemään äänestä? Eli miksi 30-vuotiaan ääni on erilainen kuin 70-vuotiaan?

Itse asiassa ääntäkin enemmän ihmisen iän tunnistaa intonaatiosta, puheen rytmistä, sanastosta ja murteesta. Nuoren erottaa vanhasta jo puhetyylistä. Muutoin äänihuulet kai vanhenevat vuosien saatossa ihmisen mukana ja niiden terveyteen vaikuttaa alkoholi, huumeet, kahvi, oksentelu, lääkitys jne. Kun ikää alkaa olemaan 70-vuotta mittarissa, lopputulos on vanhuksen ääni kaikkien noiden koettelemusten jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Leffoissa ja kirjoissa kun ihminen näkee huonokuntoisen ruumiin niin laatta lentää. Miksi mielen järkytys aiheuttaa oksentamisen? Itse olen nähnyt vain levollisennäköisiä ruumiita eikä niistä ole tullut huono olo.

Olen pohtinut tätä asiaa jo pidemmän aikaa mutten ole löytänyt vastausta.

Elokuvissa tuo on vain yksi dramaturginen keino ilmaista ruumiin löytyminen. Todellisuudessa ihmiset suhtautuvat monin eri tavoin kuolleen löytymiseen, mutta elokuvissa tehokkain keino kertoa jonkin olevan vainaja on juuri tuo. Se on yhtä vakiintunut käytäntö kuin kirkuminen tai jakson lopettaminen pitkiin katseisiin kesken jonkin asian käsittelyn.