Käyttäjä38170
Seuratut keskustelut
47-vuotiaana lääkikseen?
Haaveenani olisi lääkis. Ollut jo pitkään, mutta en ole hakenut. Ikää jo 46 pian. Uraa eläkepäiviin vielä ainakin 20 vuotta. Pitkä aika. Kannattaako kenenkään mielestä enää lähteä hakemaan?
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä38170 kirjoitti:
Miten sulla voi sitten olla kokemusta normioloissa opiskelemisesta, johon alussa viittasit?
Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat lähiopetuksessa vielä lukuvuoden alussa.
Ap
Ok, täällä Hgin/Espoon seudulla etänä alusta saakka pl. fuksien orientaatioviikkoa.
Miten sulla voi sitten olla kokemusta normioloissa opiskelemisesta, johon alussa viittasit?
Et ole ekan vuoden opiskelija vieraassa kaupungissa kuitenkaan? Pikkuisen eri asia olla vaikka 3. vuoden itsellensä hyvät opiskelurutiinit kehittänyt opiskelija kuin fuksi ilman kokemusta ja kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä38170 kirjoitti:
Olet siis masentunut, jos ainoa ilosi on syöminen. Ala työstää psyykettäsi ensin ja sitten ala kiinnittämään huomiota syömiseen ja liikkumiseen. Tosin nämä kaikki linkittyvät toisiinsa, joten jos vain jaksaisit, niin liikkumalla mielialasi kohentuisi.
Työttömänä on tietenkin raskasta mutta voisitko kääntää sen tässä asiassa eduksesi? Sulla on aikaa muuttaa tapojasi ja hoitaa itseäsi. Usein ei rankan työviikon aikana tai vkonloppuna jaksaa mitään muuta kuin levätä.
Älä aseta itsellesi mitään tiukkaa aikataulua vaan asia kerrallaan. Ajattele, millaisen haluaisit elämäsi olevan 2 tai 5 vuoden kuluttua ja pyri siihen.
Pystyt kyllä, jos muutosta oikeasti haluat 😊
Pari vuotta sitten talvella valmistuin uuteen ammattiin intoa puhuen,laihduin 12kg, rakastuin.
No keväällä 2019 en työllistynyt ollenkaan, mies hylkäsi wu viestillä, selittämättä. Lihoin takasin tuon 12kg plus 5kg lisää.Eli vaikka yrittää, niin mikää ei koskaan muutu. Aloittaja
Kuten sanoin, työstä psyykettäsi. Jos vastoinkäymiset elämässä, saa sut syömään liikaa, niin ongelma on korvien välissä ja työstettävissä.
Tykkäsin paljon ja loppu oli ihan huikea 😁