Käyttäjä35165
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Onhan Suomen luonto verraten yksipuolinen ja lajiköyhä.
Suomen vahvuudet ovatkin topografisia: matalahkoja kumpuja, pohjoisessa tuntureita, Salpausselät, harjuja, kankaita, vesistöaltaita, pieniä järviä, jokia, vähän tasaistakin, ja paljon rikkonaista rantaviivaa. Sisämaassa järvien, saarien ja rantaviivan muodostama sokkelo.
Jos puhutaan Suomen luonnosta, vähän turhan usein keskitytään kehumaan vain Suomen topografiaa.
Ei Suomi kasvi- ja eläinlajistoltaan ole mitenkään ihmeellinen, vaan osa todella laajaa ja lajiköyhää boreaalista vyöhykettä, jota tosiaankin riittää erityisesti Suomesta itään.
Tässä oli vähän paremmin selitetty juuri se, mitä hain 😂 Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä. Suomen luonto on muutakin kuin järvimaisema, mene joskus pohjoiseen katsomaan näkymiä tai samoille metsissä.
Olen käynyt suunnilleen kuusamon korkeudella enkä tykännyt ollenkaan pohjoisen surkastuneista puista.
Sankat metsät ovat kieltämättä ihan mukavia ja kalliot. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sitten valittaisit kun on liian lähellä liian kuuma
Tässä oli ennen nimenomaan kota ja se oli todella hyvä yöpymiseen. Nukahti hiilloksen hiipuessa ja ehkä kerran aamuyöstä havahtui pieneen viileän tunteeseen. Mutta no eihän kotaakaan varsinaisesti nukkumiseen ole tarkoitettu. Silti mielestäni paljon taloudellisempi vaihtoehto puunkäytönkin kannalta, kun pysyy niin hyvin lämpimänä. Puolestani maisemaa voi ihailla erikseen ulkonakin. Ap
Mutta voihan se olla, että sota ja katastrofit kuuluvat jonain päivänä myös sinun elämääsi. Ehkä vähän lapsellista sanoa, että nuo asiat ei kuulu sinulle - aina ei saa valita. Varmaan suurin osa sodan kokeineista ihmisistä ei olisi sitä halunnut.
Mutta jos kiinnostuksen kohteenne ovat kovin erilaisia, niin tuskin suhde kestää. Et myöskään voi pakottaa toista kiinnostumaan sinun jutuista, jos hän on luonnostaan tuollainen. Miten tämä ei tullut esille jo alussa? Onko käytös muuttunut jossain vaiheessa? Tulee mieleen, onko mies alkanut käyttää jotain.