Käyttäjä31931
Seuratut keskustelut
Kommentit
Lapsellani oli vaikeaa koulussa. Paras ystäväni (ei omia lapsia) sanoi, että minun kannattaisi kasvattaa lastani.. Ja kyseessä nepsy, jonka opettaja oli ottanut silmätikuksi..
Vierailija kirjoitti:
bb
Käyttäjä31931 kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä ainakin mitä tämän palstan toimintaan tulee.. Jos otetaan kaksi kuvitteellista palstalle kirjoittelijaa, jotka kertovat ongelmistaan töissä:
"Olen introvertti. Ryhmätilanteissa en yleensä saa asioitani sanottua ja ääneni on niin hiljainen, että muilla on vaikeuksia kuulla asiaani. En myöskään juttele työkavereille yksityisasioistani. Minua pidetänä ylpeänä ja itsekkäänä"
tai
"Olen ekstrovertti. Ryhmätilanteessa puhun innoissani helposti liikaa itsestäni ja keskeytän muiden puheen. Puheääneni on myös niin kova, että se häiritsee ryhmätilassa työskenteleviä. Työyhteisössä minua pidetään päällekäyvänä ja itsekkäänä"
Ainakin tälle palstalle kirjoittaessa toinen noista kommenteista saa tsemppausta ja ymmärrystä siitä, että yhteisö ei ymmärrä luonteen erityispiirteitä. Toiselle sanotaan, että ongelmat ovat omaa syytäsi, miksi et muuta käytöstäsi. Arvaatteko kumpi on kumpi..Niinno, toisessa on kyse vääristä tulkinnoista ja toisessa antisosisaalisesta käytöksestä. Arvaatko kumpi on kumpi?
Tämä on tosi mielenkiintoinen ketju. Esim. itse tuossa kirjoituksessa vilpittömästi yritin luoda päinvastaiset tilanteet äärimmäinen introvertti ekstroverttien työyhteisössä ja äärimmäinen ekstrovertti introverttien työyhteisössä. Ja tähän päälle vielä se, ettei kukaan yhteisössä edes yritä ymmärtää erilaisuutta. Minusta vilpittömästi molemmissa tapauksissa tilanne on toisiaan vastaava..
Moni täällä taisi olla eri mieltä kanssani. Kommenttien perusteella tosiaan tuo ekstrovertti olisi jopa vammainen tai mielenterveysongelmainen (antisosiaalinen käytöshäiriö?). Introvertti puolestaan on ilmeisesti työyhteisön viaton uhri..
Jokainen tietty tulkitsee tilannetta ensisijaisesti omasta näkökulmasta. Älykkäiltä ihmisiltä itse oletan, että on kykyä asettua myös toisen tilanteeseen, eikä lähteä etsimään diagnooseja, jos joku on erilainen kuin itse. (pätee toki myös siihen autismidiagnoosiin)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31931 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31931 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31931 kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä ainakin mitä tämän palstan toimintaan tulee.. Jos otetaan kaksi kuvitteellista palstalle kirjoittelijaa, jotka kertovat ongelmistaan töissä:
"Olen introvertti. Ryhmätilanteissa en yleensä saa asioitani sanottua ja ääneni on niin hiljainen, että muilla on vaikeuksia kuulla asiaani. En myöskään juttele työkavereille yksityisasioistani. Minua pidetänä ylpeänä ja itsekkäänä"
tai
"Olen ekstrovertti. Ryhmätilanteessa puhun innoissani helposti liikaa itsestäni ja keskeytän muiden puheen. Puheääneni on myös niin kova, että se häiritsee ryhmätilassa työskenteleviä. Työyhteisössä minua pidetään päällekäyvänä ja itsekkäänä"
Ainakin tälle palstalle kirjoittaessa toinen noista kommenteista saa tsemppausta ja ymmärrystä siitä, että yhteisö ei ymmärrä luonteen erityispiirteitä. Toiselle sanotaan, että ongelmat ovat omaa syytäsi, miksi et muuta käytöstäsi. Arvaatteko kumpi on kumpi..Arvaan että sen toisten päälle huutajan ja heidän keskeyttäjän olisi muutettava käytöstään.
No mitä sitten? Tarkoittaako se nyt sitä, että ekstroverttejä sorsitaan?
No ei varsinaisesti sorsita, mutta jostain syystä oletus on, että ekstroverttien on muututtava hiljaisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Introverttien ei tarvitse muuttua, heitä tulee ymmärtää, sillä heidän käytöksensä johtuu introverttiudesta.
Se on kuitenkin yhtä vaikeaa muuttaa kova ääni hiljaiseksi ja nopea puhetempo rauhalliseksi, kuin päinvastoin.. Tarkoitus ei ole koskaan keskeyttää ketään, mutta jotkut pitävät puhuessa vähän pidempiä tuumaustaukoja, niin luulen, että he lopettivat jo.. Pahoittelut tästä.. Jos asuisimme vaikka Italiassa, niin sosiaalisen käytöksen standardit olisivat ihan erilaisia..Jos et osaa muuttaa huutavaa puheääntäsi normaaliksi (ei tarvitse hiljaiseksi) olet ehkä yksinkertainen tai jopa vammainen.
Jos et osaa yhtään lukea muista ihmisistä milloin he ovat lopettaneet lauseensa, niin et sinä ainakaan mikään sosiaalisesti taitava ja lahjakas ole (mitä extrot yleensä itsestään kuvittelevat).
Voi hyvänen aika, kyseisistä esimerkeistä kumpikaan ei kerro minusta, ne ovat kuvitteellisia.
Olen kyllä ekstrovertti, mutta tuo oli ihan keksitty esimerkki, jossa piirteet on liioiteltuja. Oikeasti olen siis tosi hyvässä tiimissä, jossa on ekstroverttejä ja introverttejä. Usein ollaan puhuttu siitä, kuinka erilaisuus on rikkaus. Meidänkin työssä osa tehtävistä vaatii ulospäinsuuntautumista ja osa keskittymiskykyä. Pidän rikkautena sitä, että kaikki pyrkivät ottamaan toisten erilaiset luonteenpiirteet huomioon.
Alkuperäisen viestin pointtina oli osoittaa kaksoisstandardi, jossa ekstrovertille tyypilliset piirteet ovat typeriä ja ne pitää muuttaa. Introvertin piirteet ovat ok, jopa hyveellisiä (osoitus esim. suuremmasta älystä). Tämä keskustelu kyllä vahvisti minun ennakkokäsitykseni kaksoisstandardista, kun minut tämän kuvitteellisen esimerkin perusteella leimattiin jopa kehitysvammaiseksi. :D
Alkuperäisessä viestissä introvertit rinnastettiin autisteihin..
Alkuperäisessä viestissä en maininnut autisteja ollenkaan. Autismin kirjon ihmiset ovat yleensä introverttejä, mutta se ei kai tähän aiheeseen liity mitenkään. Autismissa ei ole mitään pahaa, onko sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31931 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä31931 kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä ainakin mitä tämän palstan toimintaan tulee.. Jos otetaan kaksi kuvitteellista palstalle kirjoittelijaa, jotka kertovat ongelmistaan töissä:
"Olen introvertti. Ryhmätilanteissa en yleensä saa asioitani sanottua ja ääneni on niin hiljainen, että muilla on vaikeuksia kuulla asiaani. En myöskään juttele työkavereille yksityisasioistani. Minua pidetänä ylpeänä ja itsekkäänä"
tai
"Olen ekstrovertti. Ryhmätilanteessa puhun innoissani helposti liikaa itsestäni ja keskeytän muiden puheen. Puheääneni on myös niin kova, että se häiritsee ryhmätilassa työskenteleviä. Työyhteisössä minua pidetään päällekäyvänä ja itsekkäänä"
Ainakin tälle palstalle kirjoittaessa toinen noista kommenteista saa tsemppausta ja ymmärrystä siitä, että yhteisö ei ymmärrä luonteen erityispiirteitä. Toiselle sanotaan, että ongelmat ovat omaa syytäsi, miksi et muuta käytöstäsi. Arvaatteko kumpi on kumpi..Arvaan että sen toisten päälle huutajan ja heidän keskeyttäjän olisi muutettava käytöstään.
No mitä sitten? Tarkoittaako se nyt sitä, että ekstroverttejä sorsitaan?
No ei varsinaisesti sorsita, mutta jostain syystä oletus on, että ekstroverttien on muututtava hiljaisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Introverttien ei tarvitse muuttua, heitä tulee ymmärtää, sillä heidän käytöksensä johtuu introverttiudesta.
Se on kuitenkin yhtä vaikeaa muuttaa kova ääni hiljaiseksi ja nopea puhetempo rauhalliseksi, kuin päinvastoin.. Tarkoitus ei ole koskaan keskeyttää ketään, mutta jotkut pitävät puhuessa vähän pidempiä tuumaustaukoja, niin luulen, että he lopettivat jo.. Pahoittelut tästä.. Jos asuisimme vaikka Italiassa, niin sosiaalisen käytöksen standardit olisivat ihan erilaisia..Jos et osaa muuttaa huutavaa puheääntäsi normaaliksi (ei tarvitse hiljaiseksi) olet ehkä yksinkertainen tai jopa vammainen.
Jos et osaa yhtään lukea muista ihmisistä milloin he ovat lopettaneet lauseensa, niin et sinä ainakaan mikään sosiaalisesti taitava ja lahjakas ole (mitä extrot yleensä itsestään kuvittelevat).
Voi hyvänen aika, kyseisistä esimerkeistä kumpikaan ei kerro minusta, ne ovat kuvitteellisia.
Olen kyllä ekstrovertti, mutta tuo oli ihan keksitty esimerkki, jossa piirteet on liioiteltuja. Oikeasti olen siis tosi hyvässä tiimissä, jossa on ekstroverttejä ja introverttejä. Usein ollaan puhuttu siitä, kuinka erilaisuus on rikkaus. Meidänkin työssä osa tehtävistä vaatii ulospäinsuuntautumista ja osa keskittymiskykyä. Pidän rikkautena sitä, että kaikki pyrkivät ottamaan toisten erilaiset luonteenpiirteet huomioon.
Alkuperäisen viestin pointtina oli osoittaa kaksoisstandardi, jossa ekstrovertille tyypilliset piirteet ovat typeriä ja ne pitää muuttaa. Introvertin piirteet ovat ok, jopa hyveellisiä (osoitus esim. suuremmasta älystä). Tämä keskustelu kyllä vahvisti minun ennakkokäsitykseni kaksoisstandardista, kun minut tämän kuvitteellisen esimerkin perusteella leimattiin jopa kehitysvammaiseksi. :D
Tuntui kyllä itsestäkin pahalta lukea ko. juttua.. Hassua, että esim. vuosia sitten Sini Arielin tosi rankka tilitys pikkuvauvan äitiydestä, oli musta ihan normikamaa.. Siis sellainen, jossa yön pimeimpinä tunteina tulee sanottua synkkiä asioita, että tämä on kaikkein syvintä p:tä.. Tuohon pystyin samaistumaan itsekin..
Paljon karumpaa on tuo, että hymyssä suin sanotaan, että ei isää kiinnostanut vauva ensin ollenkaan. Ja että kahden kuukauden ikäisestä lapsesta tarvitaan lomaa parisuhdetta varten viikottain.. Ja etteivät vauvan tarpeet käy missään vaiheessa edes mielessä (vauvan on vain sopeuduttava, että näin me eletään, erityislapsen äitinä tämä tuntuu erityisen hurjalta..)