Käyttäjä2875
Seuratut keskustelut
Kommentit
Kyllä oli paljon leppoisampaa. Ei paineita niin kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Teen ihan helvetisti töitä, mutta missään se ei näy. Aina on rahat lopussa ja väsymys on hirveä. Lomaa en ole pystynyt pitämään moneen vuoteen (yrittäjä).
Kadehdin opiskelutovereita, jotka ovat valinneet helpomman tien toisen leivissä. Ja ystäviä, jotka ovat valinneet puolison, joka ei sairastunut masennukseen ja menettänyt työkykyään.
Kadehdin niitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus ja energiaa opiskella uutta alaa, downshiftata tai jahdata intohimojaan. On helppo heittäytyä esim. kirjailijaksi, jos puolison palkka lähentelee kymppitonnia.
En kadehdi matkoja, niitä en kaipaa. En kauniita koteja, omastanikin pidän. En rakkautta tai ystäviä, niitä onneksi löytyy.
Kadehdin rahaa, rahaa, rahaa... ja ennen kaikkea sitä vapautta, jonka se antaa.
Yritän silti muistaa olla kiitollinen siitä, mitä minulla on. Kateus vie nopeasti ilon elämästä.
Jos yrittäjänä tekee töitä koko ajan ja rahaa ei tule, silloin yritys ei kannata. Ei siinä muusta ole kyse. Ei muilla ole mikään "helpompi tie".
Rahanahneus johtaa yrittäjäksi. Ja persaukiseksi aina ajautuu. Karma.
En onneksi. Tajusin olla tekemättä kakaroita eikä kurttupallit kiinnosta joten ihanaa elämää.
Salattujen elämien Pihlajakadulle.