Käyttäjä2875

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Lyhyitä hiuksia on pakko leikata säännöllisesti. Useimmiten ne on myös pakko muotoilla käyttäen kaiken maailman aineita.

Pitkille riittää latvojen tasaus pari kertaa vuodessa jonka voi tehdä vaikka itse. Pesu illalla, kuivuvat itsestään, yöksi nutturalle ja aamulla on nätit kiharat. Ei tarvitse aineita eikä muuta muotoilua kuin harjauksen. En todellakaan ymmärrä millä logiikkalla lyhyet olisi helpommat kun niitä on pakko leikata kerran kuussa ja muotoilla joka päivä.

Märillä hiuksilla ei pitäisi mennä nukkumaan. Pari kertaa vuodessa leikkauttaminen ei kaikille hiuslaaduille sovi. Kiharat eivät sovi kaikille. Eivät edes pysy ilman aineita ja huonolla säällä suoristuvat.

Lyhyitä hiuksia ei ole pakko joka kuussa leikata vaan joissain malleissa riittää joka toinen kuukausi. Täällä maksaa alle 30 e. Ei lyhyitäkään tarvitse koko ajan muotoilla vaan pese ja pidä-mallin saa myös.

Oliko muuta?

Ihan turha kuitenkaan toitottaa, että lyhyt tukka on helpompi, kun se ei suurimmalla osalla suomalaisista päde, kun heillä on suorat hiukset.

Joka toinen kk kampaajalla. Ei ikinä.

Ja se lyhyt tukka tekee joka naisesta ihan rekkamiehen näköisen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monella vanhemmalla ( +30) miehellä on harvat hiukset/ puolikalju. Itse p7dän vahvoista hiuksista miehellä.

mä

Mistähän se muuten johtuu. Kalju on karsean näköinen.

Se laiskuus tulee heille iän myötä. Romukoppaan ulkonäkö ja naisellisuus, kunhan helpolla pääsee. Säälittävää.

Hyi helvetti että ne miehet haisee kuvottavilta haaroistaan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin tehty. Minä olen yli 20 vuotta kestäneessä suhteessa, jossa olen joutunut jokaisen vaiheen yhteenmuutosta, kihlauksesta, avioliitosta, lasten tekemisestä neuvottelemalla neuvottelemaan, kun miehellä ei ole mitään asiaa vastaan, mutta eikö nyt ole näin hyvä ja mihin kiire ja mennään nyt sitten, jos se tuollainen elämän ja kuoleman kysymys on. Joo, on ne suhteen kannalta elämän ja kuoleman kysymyksiä, kun olen jo seurustelun ensimmäisinä kuukausina tehnyt kristallinkirkkaaksi sen, että etsin miestä avioliitto ja perhe mielessä, enkä kevyillä suhteilla tee yhtään mitään. 

Ja näinhän tässä on eletty, eikä mies mitään näytä katuvan, päinvastoin. Mutta silti joskus mietin, että miltä olisikaan tuntunut, kun olisi saanut kokea että toinen on yhtä paljon mukana ja haluaa viedä suhdetta ja yhteistä elämää eteenpäin. Sen mieheni on myöntänyt, että häneltä olisi jäänyt tekemättä aloitteet ja kosinnat, mutta mitään ei haluaisi muuttaa tai vaihtaa, eikä jälkikäteen itsekään ymmärrä, mitä jahkaili.. Mua tuo vastaus ei ole koskaan täysin tyydyttänyt, mutta parempaa en tule saamaan.

Elämäsi pilasit. Tollasen kanssa.