Käyttäjä2875

Vierailija kirjoitti:

Nykyihmiset on vieraantuneet oikeasta elämästä ja kokemuksista.

Kukaan ei tee mitään, vaan katsoo youtubesta tai tosi-tv:stä mitä muut tekee.

Kukaan ei ajattele syvällisesti. Asioiden monimutkaisia taustoja ei ymmärretä. Poliitikot vie tätä sakkia tukka putkella.

Suurin murhe on geelikynnet ja silikonit. Kulutusluottoja ja pikavippejä riittää, eletään velkasi.

Pitkän tähtäyksen suunnitelmia ei ole.

Ammatiksi halutaan influensseri tai sisustussuunnittelija.

Mää ku luulin et se joku lunssa on se influensseri.

No enpä ole koskaan keittänyt. Sehän haiseekin ihan karseelle. Näyttää aiheuttavan aika noloa riippuvuuttakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset myöntää suosivansa maskuliinisia miehiä. Maskuliininen mies harvemmin osallistuu naiselliseen juttuihin kuten lastenhoitoon. Tarkkuutta sen miesmaun osalta.

Miten testosteroni liittyy siihen, että muistaako lapsella olevan antibioottikuuri?

Kummasti näyttää liittyvän kun vain mies voi unohtaa lapsensa lääkekuurin. Ihan sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Mollyyn Oliviaan ja Kellyyn.

Totta kelly vaikuttaa mukavalta ja kiltiltä.

Mutta tosiasiassa koskaan ei voi tietää, mitä kenenkin kotona tapahtuu

Mene ja tiedä mikä tässä on totta. Jostain luin Cynthian sanoneen, välit Mollyyn meni siksi kun hän ei enää voinut sietää ettei molly kuunnellut lapsiaan eikä ajatellut heidän parastaan.

Tämähän näkyi jo Luisin aikana.

Mut niin, mikä tässä on totta ja mikä ei ???

Se Molly sais keskittyä kersoihinsa ja lopettaa ainaisen äijäjahtinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikkipuistossa oli tänään 6-vuotiaan mummi, joka ylisti pojanpoikaansa pilviin asti. 

Kuulemma jo oppinut kirjaimia ja numeroita. En raasikinut sanoa, että usein jo 2-vuotiaat tunnistavat numeroita ja kirjaimia. Suuri osa viisivuotiaista lukee ja tekee peruslaskuja tyyliin 2 plus 3. 

Mutta varmaan ymmärrettävä sukupolviero. Tuli se vanhanaikainen myötähäpeä... Omani luki jo nelivuotiaana :D Tiedän kolmivuotiaitakin, joskin se on harvinaista. 

Onnittelut! Elvistelet asialla jolla ei kannata elvistellä, lukeva nelivuotias ei todellakaan ole harvinaista, kertoo lähinnä lappsen simputuksesta kotona.

Mitä ihmettä, mistä simputuksesta puhut? Itse opin lukemaan 3v3kk ikäisenä, lähes täysin sen vuoksi että vanhempani lukivat minulle iltasatuja joka ilta, vähintään kaksi ja joskus jopa neljä lastenkirjaa. Ehkä tästä syystä olin myös kiinnostunut kirjaimista, kun näin kuinka paljon niistä voi saada iloa. Numerot myös kiinnostivat ja osasin laskea paljon ennen kouluikää.

Ei minkäännäköistä simputusta. Ainoastaan vanhemmat jotka näkivät vaivaa lukeakseen tarinoista nauttivalle lapselleen kirjoja ja jaksoivat vastailla ikuisiin kysymyksiin

"mitä tuossa lukee?"

"paljonko on 4+7?"

"jos on ä ja i peräkkäin niin onko se äi, niinkuin äitissä?"

Jne...

Iltasatuja luettiin pitkään senkin jälkeen kun jo osasin lukea, se oli vanhemman ja minun omaa aikaa. Isä luki hieman erilaisia tarinoita kuin äiti ja iltasadun aika oli aina todella odotettu hetki!

Annoit todella nolon kuvan itsestäsi. Kehitä vähän itseäsi.