Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Käyttäjä21362

Seuratut keskustelut

Kommentit

933/965 |
12.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomen poikien"?

Se, että joku opiskelee suomalaisessa koulussa ei tee hänestä suomalaista, varsinkin jos kotikieli ja koulussa käytetty kieli on S2-kieli, eikä koulussakaan vaivauduta opettelemaan suomea. Sitten ei opi lukemaan eikä kirjoittamaankaan.

Veikkaisin, että jos S2-pojat poistettaisiin tilastoista, huomattaisiin, ettei hätä olekaan niin suuri - siis oikeasti suomalaisilla pojilla.

Turun Varissuollakin on eskari- ja alakoululuokkia, joissa suomea äidinkielenään puhuvia on pari kolme. Eipä siinä suomalaispojillakaan ole kummoiset mahdollisuudet muiden, ei-niin-suomalaisten poikien joukossa.

Miksi tulokset ovat huonoimmat maamme pohjois- ja itäosissa? Liikaa ei-suomalaisia poikia?

Koska mainitsemissasi tuloksissa puhutaan vain maantieteellisistä alueista. S2-poikien tulokset ovat vielä huomattavasti huonommat.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa1…

"PISA 2018 -tutkimuksessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä lukutaidossa (420) oli 107 pistettä pienempi kuin kantaväestön oppilaiden keskiarvo (527). Vastaava keskiarvoero matematiikassa oli 69 pistettä (443 vs. 512) ja luonnontieteissä 90 pistettä (438 vs. 528). Kaikki nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat menestyivät lukutaidossa 71 pistettä (pistemäärä 456), matematiikassa 57 pistettä (455) ja luonnontieteissä 75 pistettä (453) heikommin kuin kantaväestöön kuuluvat nuoret."

Itä-Suomen poikien pisteet samassa tutkimuksessa olivat lukutaito 495, matematiikka 495, luonnontieteet 507. Ero noin 40-70 pistettä Itä-Suomen poikien hyväksi, vaikka S2-oppilaissa on tässä mukana myös tyttöjen keskimäärin paremmat tulokset.

204/420 |
13.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkainen tekee itse: makrameen, abstraktin pouringtaulun, Marimekon kankaasta sängynpäädyn, pampaheinäasetelman kansalaisopistossa keramiikkakurssilla tehtyyn pyttyyn, islantilaisneuleen, tonttuoven, käpyhyasintin, sarjakuvakakun...

Ja näissä on jotain vikaa, koska keskiluokkainen maksaa harrastuksensa omilla palkoillaan?

Mutta he ovat liian tavanomaisia tehdäkseen harrastuksestaan ammatin, koska siinä saattaa joutua yrittäjäksi. Tai, kauhistus sentään, joutua opiskelemaan korkeakoulututkinnon ollakseen ammattilainen ja pätevä ammattikuntansa silmissä. Keskiluokkainen on liian mukavuudenhaluinen.

Ai nytkö keskiluokalle on kauhistus joutua opiskelemaan ammattinsa eteen tai alkaa yrittäjäksi? Lol lmao. Eihän näissä keskiluokan demonisointiyrityksissä ole enää päätä eikä häntää.

180/420 |
13.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Ihmiset, joilla olisi kaikki resurssit tehdä tiedettä ja taidetta ja muuttaa maailmaa".

Hänen mielestään me keskiluokkaiset voitaisiin tehdä yllä olevaa, mutta sen sijaan keskitytään kuluttamaan. Ja puhumaan siitä.

Hän ottaa esimerkiksi omat ja lasten harrastukset. Niin, niiden sijastako me kaikki alettaisiin tekemään taidetta, tiedettä ja maailman muutosta? Miten? Millä taidoilla?

Olen itse kirjanpitäjä/somevastaava/yleishöylä pienessä yrityksessä. Osaan soittaa soittimia, mutta minulla ei ole taitoa luoda musiikkia. En myöskään osaa, enkä tarkemmin ajateltuna edes halua, soittaa muiden kanssa. Osaan kirjoittaa ihan hyvin, mutta ajatus kirjan kirjoittamisesta vain itselle tuntuu ajan hukalta (vain itselle siksi, että läpi lyöminen on lottovoitto). Tiedettä en tee kun en osaa.

Omalla alallani tieteen tekeminen vaatii mm. miljoonia maksavat laboratoriotilat. Miten minulla on "kaikki resurssit" tehdä tiedettä jos en ole yliopistolla töissä? Se mitä pystyn tekemään ja teenkin on tehdä luonnossa havaintoja jotka tulevat hyvässä lykyssä ammattitutkijoidenkin käyttöön eli kansalaistiede on minulle HARRASTUS. Tämä ei kuitenkaan vaadi mitään erityisiä keskiluokan resursseja mitä ei näiltä vinku-Viitaloilta tarvittaessa löytyisi vaan riittää oma kiinnostus ja perehtyminen, kumisaappaat, kännykkäkamera ja opaskirjat vaikka kirjastosta. Olisi kuitenkin vähän utopistista kuvitella että maailma äkkiä mullistuisi tällaisella puuhastelulla vaan kyllä muutoksen pitää tulla pääasiassa sen halveksitun keskiluokan päivätyön ja poliittisen aktiivisuuden kautta, vaikka he sitten kävisivät tylsästi laskettelemassa vapaa-ajalla.

361/441 |
03.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä on jo nyt kalliimmat vuokrat kuin Tukholmassa ja asumistukijärjestelmä on aikaansaanut tämän. Asumistuki pitäisi alasajaa hallitusti. Tämä ei tarkoittaisi sitä että ihmiset joutuisivat kaduille, se tarkoittaisi sitä että asumisen hinta laskisi sille tasolle jolla sen oikeasti pitäisi olla ilman tukimuotoja.

Niin no, yksiö Tukholman Punavuoresta eli Söderistä esim. tässä: https://bostadshub.se/en/rentals/stockholm-51108-a8f43b77-70fc-4f35-934… 931€. Toinen minkä katsoin oli 900€. Eli juu, kyllä tässä voinee todeta, että Tukholmassa saattaa olla piirun verran halvempaa, Punavuoressa kun samankokoinen voi olla joskus jopa tonnin. Oikotieltä selaamani perusteella usein kuitenkin juuri sen saman n. 900€.

Tuo Bostadshub on arvostelujen perusteella jonkinlainen vilunkisivusto, jonka tarkoitus on kalastella ihmisiä maksamaan kuukausimaksua "palvelusta". En tiedä ovatko ilmoituksetkaan aina aitoja. 

https://se.trustpilot.com/review/bostadshub.se

Mutta Tukholmassahan on tosiaan vuokrasääntely voimassa, joten ilmoitetut vuokrat voivat hyvinkin olla vähän halvempia. Sitä vuokra-asuntoa joutuu tosin usein jonottamaan yli 10v tai maksamaan kymmeniä tai satoja tuhansia kruunuja "löytöpalkkiota" vuokrasopimuksesta hämärillä markkinoilla.

97/101 |
27.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitenkiään Ruotsia puolustelematta:

18.04 

WHO: Fortsatt allmän smittspridning i Sverige

WHO pekade ut Sverige och tio andra europeiska länder som särskilda riskländer. Ett uttalande som fick statsepidemiolog Anders Tegnell att rikta skarp kritik mot organisationen.

– Vi har ett stigande antal fall som vi hittar i Sverige men det beror på att vi testar enormt mycket mer än tidigare. Det är olyckligt att man sammanblandar Sverige med länder som inte tidigare haft några problem alls och som uppenbarligen är i början på sin epidemi.

I ett mejl till SVT Nyheter skriver WHO att antalet nya fall per 100 000 invånare i Sverige ligger på en fortsatt hög nivå. Och WHO står fast vid att det finns en allmän smittspridning i Sverige.

"Regeringen har utökat testningen och detta reflekteras i antalet nya rapporterade fall sedan i början av juni. Däremot är det viktigt att notera att andelen positiva testresultat ligger på en fortsatt stabil nivån, runt 12 till 13 procent", skriver WHO.

Världshälsoorganisationen menar dock att det finns flera positiva trender i Sverige, bland annat att antalet allvarliga coronafall minskar.

SVT · Victor Munther

Se nimittäin on totta että vakavasti sairastuneiden ja päivittäinen kuolleiden määrä on jo pidempään ollut laskussa. Ei tietenkään poista jo aiemmin tehtyjä virheitä tai pienennä kokonaiskuolleisuutta/sairastuneita, mutta trendi on ollut kokonaisuutena laskeva. Paikallisesti (region) tietysti toisaalla nouseva, yhdessä vakaa ja kolmannessa laskeva, mutta en silti lähtisi Ruotsiin, tai tapaisi Ruotsissa olleita ainakaan pariin viikkoon. Enkä ihmettele että monet maat suosittelevat välttämään matkustamista Ruotsiin.

"Däremot är det viktigt att notera att andelen positiva testresultat ligger på en fortsatt stabil nivån, runt 12 till 13 procent", skriver WHO."

Tarkennettakoon, että tämä on WHO:n mielestä erittäin huolestuttava asia. WHO suosittelee, että testauksen tulisi olla niin laajaa, että positiivisia tuloksia olisi enintään 5% testatuista. Tulos tarkoittaa siis, että epidemia ei ole millään tavalla hallinnassa laajennetusta testauksesta huolimatta. Ruotsalaismedia on tietysti tarttunut tässä sanaan "stabil" ja yrittää nyt uskotella ruotsalaisille, että epidemiatilanne olisi nyt muka WHO:nkin mielestä vakaa.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.