Käyttäjä2108
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kaupasta ostetut leivonnaiset, koska meillä äiti leipoi itse KAIKEN leivistä piparkakkuihin. Ranskanleipä oli ihan luksusta silloin harvoin kun sitä sai.
Mä kyllä arvostin äidin leipomisia. Leipoi paljon ja tosi hyvää, se oli käynyt kotitalouskoulun. Kotona leivotut oli myös parempia kuin kellään kaverilla. Ja kaupan kans oli surkeita. Lempileipänikin oli äidin tekemää peltileipää.
Yksi makea kaupassa oli ihana. tusenbladstårta eli voitaikinaan tehty omenahillo, rapea kuori. Sitä muistelen aina. 25 penniä pala. Ja sitä sai tyyppi kerran vuodessa puolikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Oli ihanaa jos joskus sai lukea kirjaa rauhassa.
Aina olisi pitänyt katsoa pienempien sisarusten perään, tai tehdä muita taloustöitä.
Olin kuitenkin vain ihan alakoululainen ja olisin nauttinut lukemisesta ihan valtavasti.
Isäni uhkasi minua fyysisellä väkivallalla ja kirjojen polttamisella saunan uunissa, jollen tottele käskyä 'lähteä hommiin'.
Vielä nykyisin tunnen syyllisyyttä, jos vapailla luen kirjoja.
Palstalla käyminen on jo ihan syntinen nautinto.
Lapsuuteni vietin 80-luvulla.
Köyhää oli monella tavalla, mutta kurjinta kaikesta oli henkinen köyhyys ja näköalattomuus.
Menin naapuriin lukemaan Aku Ankkoja .Istuin siellä tuntikaupalla ja nautin hiljaisuudesta.
Monta kertaa jouduin lukemaan koulun kokeisiin peiton alla taskulampun avulla kun ei saatu polttaa valoja kun ukko käski. Sekin aiheutti sisäistä stressiä joka on vaikuttanut koko elmään.
Vierailija kirjoitti:
Perheen kesken (itse yksi kolmesta lapsesta) jaettu litran pullo keltaista tai punaista jaffaa lauantaina saunan jälkeen
Meillä 6 lasta juotiin tsaikkaa ja äidin vastaleivottuja karjalan piirakkoja.
Ei limukkaa milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Heliumfoliopallo vappuna. En saanut sellaista isoa narun päässä olevaa koskaan. Sain vain pienen tikun päässä olevan. Sitäkin vaalittiin kuin kalleinta aarretta ja säilytettiin lässähtänyt folio.
Muistan kun niitä myytiin markkinoilla. Sain markan mukaan ja ostin sillä äidille maljakon. Ei mennyt jäätelöön eikä keitettyihin munkkeihin.
Hyvä että huomaat ja ymmärrät arvostaa isovanhempiasi ja sukua, joka on sodan kautta antanut sinulle vapauden kasvaa rauhassa. Ja niin törkeästi kun moni nuori käyttäytyy. Sääli
Me venepakolaiset jotka lähdimme Ruotsiin hakemaan uutta elämää kun ei Suomella ollut tarjota mitäään eikä köyhän lapsi saanut mennä jatko- opiskeluun. Töihin vaan.. Se on iso raha jonka Suomi on säästänyt kun 600 000 on jäätänyt maan eikä ole hakenut avustuksia.