Käyttäjä2108

Olen onnellinen köyhästä lapsuudesta missä puuttui kaikki muu kuin äidin rakkaus. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tyttö ehkä masentunut? Itse keskivaikeasti masentuneena makasin lähinnä sängyssä...

Ei masennus häivy katton tuijottamalla. Ulos ja hakemaan elämää,

Minun veljen poika ,ikä 35 oisiko , enempikin ehkä , ei päivän työtä tee. Laiskottelee ja on aina lorvinut vanhempien elätettävänä. Nyt on liian myöhäistä kasvattaa aikuista poikaa. Minulla palaisi pinna . Velipoika ei ole enään elossa, mutta kyllä murehti poikaansa. Minkä tekee vanhemmat kun ei työ maistu ja jos sai työn, ei tehnyt mitään sen eteen että saisi jatkon. Pirun lorveilija. Ja uhkasi isäänsä jos keskusteltiin tästä lorvimisesta . Velipojalla oli aina kaksi työtä ja vaimo myös ahkera. 

Vierailija kirjoitti:

Tänään aamulla kun aloittelin etätöitä olohuoneessa, ihmettelin, että mikä tikittää. Tajusin, että sivupöydän päällä vanha Junghans-kello oli alkanut käydä ja tikitti hiljaisesti ja tasaisesti! Viisaritkin liikkuvat (kellossa ei ole sekuntiviisaria, vain minuutti- ja tuntiviisari). Kello on ollut minulla vuodesta 2017 ja se on ollut vain koristeena, eikä sitä ole käytetty ajannäyttäjänä. Olen ehkä kerran heti ostamisen jälkeen vetänyt sen, mutta sen jälkeen en ikinä.

Onko joku käynyt vetämässä kellon sillä aikaa, kun nukuin? Kellon avain on eräässä lipaston laatikossa makuuhuoneessani... 

Tuossa se vieläkin raksuttaa aikaa. 

Kenenkähän aikaa se tikittää. Pari päivää ennen kun äitini kuoli sammui kaikki kellot hänen kotona.

Menin kauppaan ja soitin ja kysyin , muistan niin tarkkaan vaikka on aikaa kulunut, haluatko mustan vai valkoisen rannekkeen. Äiti vastasi että rannekello alkoi käymään uudestaan että kelloa ei tarvi ostaa. Seinäkelloon vaihtoi batterit. 

Vierailija kirjoitti:

Olin kävelemässä baarista kotiin kun näin haamun, kun heräsin olin kävelemässä takaisin baariin.

Taisit katsoa itseäs peilistä ja pelästyä.