Käyttäjä1973
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä1973 kirjoitti:
Tulipa surullinen olo näitä kirjoituksia lukiessa. Muistan oman nuoruuteni, jonka huomiotaherättävän ruma ulkonäkö tuhosi. Olin koulun rumin tyttö jota haukuttiin koulussa ja missä hyvänsä liikuinkin. Minulle naurettiin ja huudeltiin kommentteja rumuudestani. Kukaan normaalinnäköinen ihminen ei voi tietää miltä tällainen tuntuu. Minulla oli salaisia ihastuksia koulussa, mutta en silloin vielä täysin tajunnut miten unelmani eivät koskaan voisi toteutua. En ymmärtänyt sitä että minunlaiseeni ei kukaan voisi koskaan ihastua. Kaikki luokkatoverini alkoivat seurustella, menivät naimisiin, kuten myös nämä ihastukseni kohteenikin. Unelmani haihtuivat. Elämäni oli synkkää ja yksinäistä. Paras ystävänikin sanoi minulle että hän tekisi itsemurhan jos olisi minun näköiseni. En tehnyt itsemurhaa vaan päätin erilaisin keinoin muuttaa ulkonäköni. Ja olen onnellinen siitä etten päättänyt päiviäni koska minulla on nyt ihana mies ja ihanat lapset, olen terve ja erittäin nuorekaskin ikäisekseni. Mutta kun ajattelen menetettyä synkkää nuoruuttani, tunnen aina hirveää ahdistusta.
Millä tavoin muutit ulkonäköäsi? Oletko teettänyt kauneusleikkauksia? Itse mietin kauneuskirurgiaa, olen
miettinyt jo kauan. En vain tiedä, mistä löytyisi niin takuuvarmasti hyvä kirurgi, että lopputulos olisi sitten
hyvä. Olisi varmaan huikeaa, kun voisi katsoa peiliin ja olla edes jonkin verran tyytyväinen itseensä. Energiaa riittäisi sitten enemmän muihin juttuihin elämässä. Kasvoissani on todella rumia osia.
Kyllä. leikelty on ja monta kertaa eikä eräs leikkaus edes onnistunut niin hyvin kuin odotin, (leikkauksista ei aina tiedä) mutta muutosta kuitenkin. Olen käynyt myös kosmetologilla pahan iho-ongelman vuoksi, oppinut meikkaamaan hyvin ja löytänyt oikean hiustyylin joka sopii minulle. Oikeanlaiset vaatteet ja tyyli, vielä pitäisi hiukan laihduttaa...
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä1973 kirjoitti:
Tulipa surullinen olo näitä kirjoituksia lukiessa. Muistan oman nuoruuteni, jonka huomiotaherättävän ruma ulkonäkö tuhosi. Olin koulun rumin tyttö jota haukuttiin koulussa ja missä hyvänsä liikuinkin. Minulle naurettiin ja huudeltiin kommentteja rumuudestani. Kukaan normaalinnäköinen ihminen ei voi tietää miltä tällainen tuntuu. Minulla oli salaisia ihastuksia koulussa, mutta en silloin vielä täysin tajunnut miten unelmani eivät koskaan voisi toteutua. En ymmärtänyt sitä että minunlaiseeni ei kukaan voisi koskaan ihastua. Kaikki luokkatoverini alkoivat seurustella, menivät naimisiin, kuten myös nämä ihastukseni kohteenikin. Unelmani haihtuivat. Elämäni oli synkkää ja yksinäistä. Paras ystävänikin sanoi minulle että hän tekisi itsemurhan jos olisi minun näköiseni. En tehnyt itsemurhaa vaan päätin erilaisin keinoin muuttaa ulkonäköni. Ja olen onnellinen siitä etten päättänyt päiviäni koska minulla on nyt ihana mies ja ihanat lapset, olen terve ja erittäin nuorekaskin ikäisekseni. Mutta kun ajattelen menetettyä synkkää nuoruuttani, tunnen aina hirveää ahdistusta.
Kauneuskirurgia?
Täällä on kokeiltu laihduttamista, treenaamista, useita hiusmalleja ja erilaisia meikkaustyylejä. Ei apua.
Kyllä. Kauneuskirurgia, kosmetologin hoidot, hiustyylin ja värin muutos, oikeanlainen meikki
Siis haet pelkkää pillua? Mene seksikauppaan ja osta sieltä pillu niin ei tarvitse mennä kauneusleikkaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vastakysymys AP:lle, en tiedä, oletko enää linjoilla: Millaisia ovat olleet ne tilanteet, joissa ulkonäköäsi on arvosteltu? Uskon kyllä, mitä sanot, mutta tuntuu silti todella oudolta. Lapset ja nuoret voivat kiusata toisiaan ulkonäön takia, joku humalainen mies voi arvostella baarissa naisen ulkonäköä saatuaan tältä pakit, mutta se, että tavalliset, normaalit selvin päin olevat ihmiset arvostelisivat jonkun ulkonäköä ihmiselle itselleen, tuntuu käsittämättömältä. Sehän on aivan junttimaista käytöstä! Millaisissa porukoissa oikein liikut? Jos joku minulle sanoisi, että kelpaan kyllä seksiin mutta en rumuuteni takia muuhun (kuten jollekulle oli täällä sanottu), haistattaisin kyllä paskat ja lähtisin kävelemään. Maailmassa on paljon sivistyneitä, mukavia ja hyväkäytöksisiä ihmisiä. Mutta on myös on myös huonokäytöksisiä moukkia ja idiootteja. Jos joku arvostelee ulkonäköänne, hän kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Älkää viettäkö aikaanne heidän kanssaan yhtään minuuttia älkääkä vaivatko päätänne heidän sanomisillaan.
Minun rumuuttani on kommunikoitu joka paikassa, kadulla kulkiessani ja ihan missä vaan on ihmisiä. Aina ei ole kommentoitu mutta naurettu räkäistä naurua ja tuijotettu. Yhtä pahalle se tuntuu miten päin vaan.
Minun silmiäni on leikattu, siis silmäluomia, jotka roikkuivat (nuori nainen) pussimaisesti silmien päällä. Leikkauksen jälkeenkin tarvitsen silmämeikkiä koska silmäni ovat hailakat, pienet ja ripset näkymättömät ja vaaleat. Ripsiväri saa silmäni näyttämään paljon suuremmilta koska ripseni ovat luonnostaan pitkät ja kaartuvat. Hiukan luomiväriä vielä ja ovat aivan erinäköiset.