Käyttäjä101

Mietin vastaisinko tähän, koska en elä omavaraisesti. Teen IT-alan töitä lähinnä etätöinä (työpaikka Helsingissä, asuinpaikka Huittisissa) eli mulla on myös tulonlähde ja tuloillani hankin toki tarpeita vaatteista ruoka-aineisiin.

Kuitenkin luulen että tavallaan asumismuotoni on sukua tuolle unelmalle mökistä ja omavaraisuudesta. Ostin jokunen vuosi sitten varsin edullisesti pientilan, joka oli ollut tyhjillään jo parikymmentä vuotta, perikunnan omistuksessa. Tilaan kuuluu myös pieni peltoala, josta pääosan vuokraan naapuritalon isännälle, koska en halua alkaa "tehoviljelyyn" vaan kasvattaa ruokaa vain omaksi tarpeekseni ja niin että työt voi tehdä käsipelillä eikä tarvitse hankkia maatalouskoneita. 

Kasvatan tontillani ja pienellä omassa käytössä olevalla peltoalallani: herukoita, karviaisia, omenoita, perunaa, porkkanoita, punajuurta, raparperiä, mansikkaa, kesäkurpitsaa, yrttejä, naurista, sipulia, härkäpapua, vadelmia, ja pieniä määriä erilaisia kokeiluita vaihdellen. Syksyisin kerään metsästä marjoja ja sieniä. Kalaa saan kävelymatkan päässä olevasta vesistöstä, tosin aika usein sitä ostankin koska ei ole tavoitetta totaaliseen omavaraisuuteen - kokisin sen turhan rankaksi työnteon lisäksi. Lihaa en syö joten sen lähdettä en tarvitse. 

Taloni lämpeää varaavalla takalla. Puut ostan lähellä asuvalta metsääkin omistavalta maanviljelijältä, hän myy varsin edullisesti ja on valmiiksi klapeiksi tehtyinä. Sähköt ja netti toki on, kun etätöitä tietokoneellani teen. Liitosta vesi- tai viemäriverkkoon ei ole, mutta vesi tulee sähköpumpun avulla omasta kaivosta sisälle. WC oli talon ostaessani perinteinen puucee erittäin huonokuntoisessa ulkorakennuksessa, mutta hankin polttokäymälän ja sijoitin sen eteistilaan tehtyyn pieneen huoneeseen. 

Ensi kesänä olisi tarkoitus uudistaa erittäin huonokuntoinen maalattiainen sauna. Jossain vaiheessa haluaisin myös jonkinlaisen uimapaikan pihaani, mutta en ole vielä päättänyt tuleeko se olemaan moderni uima-allas vai ihan maahan kaivettu ja muovitettu pieni lampi. Huvila & Huussi -ohjelmassa joskus näin hienon biologisesti puhdistavan ratkaisun ihan kaivinkoneella kaivettuun lampeen, mutta en ole vielä selvittänyt sellaisen hintoja.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Mä en ymmärrä miksi täytyy yleensä olla joku käsite "ystävyys". Siitä tulee monelle vankila, joka aiheuttaa paljon kärsimystä. Miksei voi olla vain ihmisten kanssa joiden kanssa viihtyy, silloin kun siltä tuntuu, ja lakata olemasta kun ei tunnu. Näin itse elän, sitoutumatta yhtään keneenkään, ja odottamatta keltään mitään. Jokainen "ystäväni" on täysin vapaa kyllästymään minuun vaikka huomenna, eikä se aiheuta minulle mitään sisäistä draamaa, saati ulkoista draamaa. Samoin minä itse olen vapaa olemaan ihmisten kanssa kun haluan, ja olemaan olematta kun en halua.

 

 

Itse arvostan ystäviä. Todellinen ystävä välittää, tulee apuun, kuuntelee. Kirjoituksesi saa miettimään. Ilmeisesti et halua olla kenenkään turva tässä maailmassa. Mutta entä sitten, kun itse tarvitsisit ystävää? Viranomaisiinko aiot turvautua? 

Olen jo 42-vuotias. En ole aikuisiässäni oikeasti tarvinnut ketään ystäviä, vaikka vaikea masennus, paniikkihäiriö ja isoja menetyksiäkin on tullut koettua. En ikinä kaataisi sellaisia ns. ystävien päälle. Meillä on hyvinvointivaltio, josta maksetaan veroja, juuri sitä varten, että yhteiskunta auttaa, kun on pakko saada apua, eikä ole pakko pitää ihmissuhteita yllä vain sen takia että niiltä ihmisiltä saisi apua vaikeuksissa. Tämä on hieno asia: nyt ihmissuhteita voi pitää vain koska niistä nauttii, eikä oman hyödyn toivossa.

Vierailija kirjoitti:

En tajua miksi siitä pitää suuttua että sua ja miestäsi vähän "kiusaavat" asialla, sehän on sellaista hyväntahtoista kiusoittelua mitä läheiset ihmiset toisilleen sanailevat. Kun ei kerran ole kyse lapsettomuudesta, koska sitten siitä mainitseminen olisi julmaa. Kaikilla on joku asia josta vanhemmat ja sisarukset naljailee, se on normaalia elämää, miksi se pitää ottaa niin vakavasti?

Meillä töissäkin sinkuille vitsaillaan mahdollisista seurustelukumppaneista ym. eikä kukaan suutu, pitää nyt sen verran huumorintajua löytyä ettei jokaista pientä huomautusta ota tosissaan.

Kuule kyllä se vaan on julmaa, jos ensimmäinen ja lähes ainoa puheenaihe kun nähdään on, että mitä miesmarkkinoille kuuluu, kai sinulla joku on, ja jos sanoo että ei ,niin aletaan miettiä mistä miehen puute johtuu. "Sinun pitäisi meikata ja laittautua" tai päinvastoin "sinun pitäisi olla luonnollisempi". Tai "miehiä pelottaa kun olet miehisellä alalla, joten sinun pitäisi olla korostetun söpö ja naisellinen". Ja jos yrittää sanoa, että ei, minä en etsi mitään miestä joten olen vaan mikä olen, niin sitä ei uskota millään, vaan jatketaan tuputtamista - eihän kukaan paitsi joku lesbo tai kevytkenkäinen nainen halua olla ilman miestä ja lapsia!

Olen laihduttanut, 3 vuotta sitten. Olin 10 viikkoa pelkillä Nutrilett-suklaapirtelöillä, ilman mitään lisäruokaa, ei edes sallittuja vihanneksia, koska pureskelu lisäsi minulla nälkää. Laihduin 18 kg ja kuurin jäkeen kilot ovat paitsi pysyneet poissa, niin olen laihtunut lisää 5 kg.

Minusta kuuri oli hyvä katko ruokariippuvuuksiin, joita minulla oli esim. sokeriin, pikaruokaan ja keskikaljaan.