käyttäjä-11339

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nokia keksi ekan kosketusnäytön, mutta koska johto oli itsepäinen ja hierarkinen yritys, niin tätä ei otettu tuotantoon.

Ei keksinyt. Kosketusnäyttö oli kaupallisessa käytössä muun muassa Ericssonilla ja ennen kaikkea Palm Pilotilla jo 2000-luvun alussa. Jälkimmäinen oli muutaman vuoden ajan suuri menestys omassa segmentissään. Ja kyllä, olen työskennellyt Nokian matkapuhelinten tuotekehityksessä 1990-luvun lopusta viimeisiin hetkiin asti.

Onko Applen Newton tarkoituksella unohtunut?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/MessagePad

Konsepti mm. sähköisesti tehtävään allekirjoitukseen on jo patentoitu ennen edellistä vuosisadan vaihdetta. Rand tablettikin on julkaistu kaupallisesti jo 1960-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Entä jos leikitään vaikka että tuo 89 on vaikka summa jonka jonne laittaa yhteiseen kassaan rahaa (kassa 9876), mutta seuraavana vuonna laittaakin 97 rahaa. Kassan kokonais summa olisi silloinkin sama 9876, koska joku muu laittoi vähemmän.

Kuinka monta prosenttia Jonnen panostus kasvoi?

Entä prosenttiyksikköä?

Kasvu prosentteina ja prosenttiyksikköinä on sama. Panos kasvoi 9%. (8/89)

Ja viidestä alapeukusta huolimatta tuo on minustakin yksinkertaisin oikea vastaus molempiin alkuperäisiin kysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Entä jos leikitään vaikka että tuo 89 on vaikka summa jonka jonne laittaa yhteiseen kassaan rahaa (kassa 9876), mutta seuraavana vuonna laittaakin 97 rahaa. Kassan kokonais summa olisi silloinkin sama 9876, koska joku muu laittoi vähemmän.

Kuinka monta prosenttia Jonnen panostus kasvoi?

Entä prosenttiyksikköä?

Vanha panostus: 89 : 9876 ≈ 0,90 %

Uusi panostus: 97 : 9876 ≈ 0,98 %

Muutos prosenttiyksiköissä: 0,90 % - 0,98 % = 0,08 prosenttiyksikköä

Muutos euroissa: 97 € - 89 € = 8 €

Muutos prosenteissa: 8 € : 89 € ≈ 9 %

Nyt lasketaan vaikeampia kuin kysytään, mutta jos halutaan kassan sijoituksen kasvun prosenttiyksiköitä, se on ainakin kassoista yleensä puhuttaessa omistusosuuden kasvun prosenttiyksiköitä. Eihän tuossa kysytty kassan muutosta tai osuutta kassasta, vaan paljonko Jonnen panostus kasvoi. Eli astetta enemmän laskettavaa ainakin noilla alkutiedoilla... Kun jostain syystä jää kuva, että tuo kassan loppusumma saattaa viitata myös sijoituksen jälkeiseen summaan.

Käytännössä jos esimerkiksi Jonnen osuutta lähtisi pohtimaan pitäisi se kai huomioida Jonnen aikaisempi sijoitus huomioiden ja suhteessa muiden vähentyneeseen osuuteen. Ihan kuin osake omistuksissa sijoituksen kasvu prosenttiyksiköissä tarkoittaa omistusprosentteja.

Eli jos Jonne ensimmäisenä vuonna laittaa kassaan jonka alkupääoma on 9876 e 89 euron sijoituksen, on Jonnen osuus 89/9965 = 0,008931, eli 0,8931%. Joku on nostanut kassasta, koska seuraavana vuonna alkupääoma on pienentynyt Jonnen talletuksen jälkeisestä. Jonne panostaa sinne 97.

Jonnen osuuden kasvu kassasta prosenttiyksikköinä saadaan laskettua, kun lasketaan aikaisemman panoksen ja uuden panoksen summa jaettuna uuteen kassaan ja verrataan edelliseen. Eli uuden panostuksen jälkeen Jonnen osuus on (89+97)/(9876+97)=186/9973=0,01865=1,865%.

Eli jos omistusosuuden kasvua haluaa prosenttiyksiköissä, se on 1,865-0,8931=0,9719%

Mikähän muuten on, kun enää ei juuri kuulu kuulutuksia: "6-vuotias vaaleahiuksinen punatakkinen Miisa, äiti ja isä etsii sinua. Menetkö kassatädin luokse, niin hän tuo sinut äidin ja isän luokse miesten vaateosaston kassalle."

Muistan aikanaan Stockmannilla juuri tuollaisen kuulutuksen, kun olin lapsi. Jäi aika tarkkaan mieleen, kun siinä kuulutettiin minua (eri nimellä tosin). Olin kiivennyt kerroksen ylöspäin siihen kultakala-altaille, joka oli leluosaston vieressä. Kuulin kuulutuksen toiseen kertaan juuri, kun myyjä kulki siitä ja kysyi olenko minä minä. En ehtinyt edes miettiä, pitääkö minun oikeasti tehdä jotain.

Sen jälkeen aina, kun niitä kuulutuksia kuuli tuli jonkinlainen turvallinen tunne. Ja muistan huomanneeni, että ei ne olleet harvinaisia isommissa liikkeissä, lapsi kuulutti vanhempiaan tai toisinpäin. Viimevuosina en joko ole noteerannut, vai onko ne jokapuolella siirtynyt tuollaisen koodin alle?

PS. Kuulutuksesta huolimatta kassa ei lähtenyt viemään minua minnekään, vaan vastaukseni jälkeen huusi toiselle kassalle "Täällä". Sitten hän jäi juttelemaan kultakaloista. Hetken päästä toinen kassa toi jotain karkkia tai vastaavaa ja kertoi meille, että vanhempani tulee siihen. Vanhempani taisivat tulla liki samantien.

Vierailija kirjoitti:

Kai sitä voi antaa varoituksia ja sitten potkut?! Miksi ihmeessä potkujen antamista helpotettaisiin entisestään kun se on nyt jo niin helppoa verrattuna tosiaan esim. K-Eurooppaan.

Pk-yrityksessä tilanne on aivan eri kuin isommissa, jotka voivat palkata joka tehtävään eri ihmisen. Pk-yrityksissä yrittäjä itse joutuu paikkaamaan usein työntekijöidensä puutteita tai haluttomuutta hoitaa tehtäviään.

Jos työntekijä hoitaa esimerkiksi jotain tehtäviään hyvin, mutta toisia ei ihan niin hyvin tai ota vastuuta, että voisi yrittäjän loman aikana kantaa vastuuta ja yrittäjä voisi pysyä lomilla, edes sairaslomilla, on vaikea antaa varoitusta joka hyväksytään. Vielä vaikeampaa on palkata toinen tekijä joka kykenisi, kun yrityksen kassavirta ei riitä kuin olemassaolevien palkkaan.

Haastavinta tilanne on, jos työntekijälle pitää olla eri asiat yhä uudestaan ohjaamassa. Kun esimerkiksi aamuheräämiset on vaikeita, silloin varoitus on helppo, vaikka täsmälliset työajat eivät olisi yritykselle tärkeitä. Jos yrittäjän loman aikana töitä riittää ja työntekijä ei tee ikävämmäksi koettuja tehtäviä asiakassuhteiden kärsien, varoitusta on vaikea antaa, kun hän voi perustella myöhästymisiä kiireellä. Laatu on toinen, joka usein on subjektiivisesti asiakkaan suullisesti toteama ongelma ja vaikea antaa varoitusta, kun se heikkenee yrittäjän loman aikana.

Ei ole ollut onneksi itsellä tarvetta tuollaisten ongelmien vuoksi irtisanoa, mutta lomilla olen käynyt tänäkin kesänä viikottain varmistamassa toimintaa.