Kakkahattutäti

Mulla on sellainen raja, että en ole hetkeäkään ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole hyvä olla.

Pätee niin ystävyys-, sukulaisuus- kuin parisuhteisiinkin.

Ei ole koskaan ollut vaikeaa mulle päästää ihmisistä irti.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan tilanteesta, mutta ehdoton mutrusuinen EI! on prseestä. Voihan asioita sopia ja sovitella.

Nimenomaan voi sopia.

Mutta sehän ei ole mitään sopimista, että lapset vain tuupataan mukaan kysymättä mitään.

Mä olen esim. pari kertaa ollut lähdössä sisaren lasten kanssa kaupungille, ja sisareni on olettanut, että otan naapurin lapset mukaan.

Tietenkään en ota! En tunne vanhempia, enkä ole keskustellut heidän kanssaan asiasta sanaakaan. Miksi ihmeessä ottaisin täysin ventovieraita lapsia mukaani. Mitä jos he vaikka karkaavat? Tai jotain tapahtuu?

Vielä puuttuisi, että poliisit tulevat perään ja saan syytteen lasten kidnappaamisesta....

Isovanhemmillani haisi aina voimakkaasti ammoniakki. Kun vessaa ei vedetty, hirveä löyhkä piintyi seiniin ja hajun haistoi jo ovelta.

Vain ison hädän jälkeen vedettiin.

WC-paperia ei ollut kuin vieraille, isovanhemmat itse käyttivät vanhoja puhelinluetteloita. En tajua, miten ne paperitupot eivät tukkineet viemäreitä. Vai heitettiinkö ne johonkin erilliseen roskikseen? Hajusta päätellen en ihmettelisi.

Sen ajan viemäritkin olivat sellaisia, että ei sieltä varmasti mennyt alas mikään ylimääräinen.

Itse en viitsinyt heidän WC:tä käyttää lapsuuden jälkeen ollenkaan, inhotti niin. Ihmettelen, etteivät he tajunneet hävetä sitä hajua.

Isovanhemmat olivat kumpikin vaatimattomista taustoista, mutta nousseet ylempään keskiluokkaan omalla työllä. Olivat huomattavan varakkaita. Ja siitä huolimatta harrastivat tällaista täysin irrationaalista ”säästämistä”.

Todella creepy. Mistä hän olisi voinut saada tietää, että olet maalannut asunnon?

Onko teillä yhteisiä tuttuja?

Ei kai hänellä ole avaimia enää? Olethan vaihdattanut lukot?

Ehdota sille, että voit tarjota hänelle bisnesmentorointia hintaan 200€ tunti.