Kakkahattutäti

Vierailija kirjoitti:

Hiekkatien väriset hiukset, tuonkin nimityksen olen kuullut väristä. 🙂 Ap

Eestiläiset kuulemma sanovat perunan väriset.

Olen myös kuullut ilmauksen pahvilaatikon väriset.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne ihastuttavat lapsiperheet joiden oma kodit ovat aina tappiinsa puunattuja mutta kun tulevat kylään pesueineen niin lapsia ei kielletä.

Asunnossani on hypitty sohvilla, ravattu kahvipöydässä tassuttelemassa rasvaisia ja sokerisia leivonnaisia jonka jälkeen kädet on isketty ikkunoihin. Vessa on lainehtinut kusta, tavaroita on ripoteltu pitkin poikin ja nenät niistetty pyyhkeisiin.

Tällaisissa perheissä on kyllä mun kokemuksen mukaan myös kotona sotkuista.

Lapsille ei opeteta hygieniaa, aikuiset eivät pese käsiään, nenät pyyhitään mihin sattuu.

Ja ylläri pylläri, ollaan usein sairaana. I wonder why...

Mulla on useampi tuttavaperhe, joita en kutsu kotiini. Voin mennä heille, mutta minun kotiini eivät sotkevat lapset tule. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat teki tätä! Välimatkaa on 400 kilometriä, ja ne soitti enintään puolen tunnin ajomatkan päästä, että ollaan kohta siellä, alahan laittaa kahvia tippumaan.

No mutta tää on helppo.

Sanotte vaan, että no voi harmi, kun ei olla just nyt kotona.

Ollaan täällä kaverin muuttoapuna / konsertissa / töissä.

Että voi harmi, kun ajoitti ihan turhaan 400 km mutta eipä voi mitään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veli sanoi, älä ihmettele, jos tulen käymään. Minä siihen, että soita ennenkuin tulet. Matkaa n. 900 km meille.

Hän siihen, että riittääkö jos ilmoittaa tuntia ennen. Sanoin ei.

Meillä kun ei ole hätämajoitusta kelleen.

Lisäksi en kiviriippaa odota tunnin varoitusajalla syötettäväksi.

900 km matka kestää enempi kuin tunnin.

Hyviin tapoihin kuuluu kysyä etukäteen hyvissäajoin, sopiiko tulla, eikä ilmoitusluonteisena asiana vaan, älä ihmettele jos tulen.

Ei ole kahvipakettia tullut lukuisten vierailujen tuliaisina. Nevö

Mun vanhemmat teki tätä! Välimatkaa on 400 kilometriä, ja ne soitti enintään puolen tunnin ajomatkan päästä, että ollaan kohta siellä, alahan laittaa kahvia tippumaan.

Jeesus, että se ärsytti monta vuotta! Kun me kaikki lapset siitä tarpeeksi jankutettiin, meni viimein perille. Nykyään osaavat kysyä muutama päivä aiemmin, että sopiiko tulla kylään. Tai kysyvät että koska sopisi.

Viivi nyt tietysti kertoo vain sen oman kaunistellun versionsa tässä. Eikä sekään mitään kaunista luettavaa ole.

Olisi kiva lukea sossun lausunnot ja kuulla heidän versionsa tapahtumista. Huostaanottoa ei jatketa ilman perusteita.