Kaisa Jaakkola

Ihana lukea näitä sinun vauva-arjen alkuvaiheen postauksia :) Tunnistan NIIN paljon samoja tuntemuksia kuin sinä olet kokenut! Esim. tuo fyysinen kipu, sama juttu. Jos vauva on nukkunut monta unipätkää päivällä sängyssä (eikä esim. kantoliinassa), on niin kova ikävä että pitää itse mennä viereen. Ehkä se on totta myös toisin päin, kun sanotaan että vauva luulee olevansa osa äitiä vielä todella pitkään raskauden jälkeen. Taitaa äitikin tuntea olevansa yhtä vauvan kanssa vaikka pienokainen on jo sylissä :)

Kiitos kaikille kiittäjille, ihanaa kuulla että näistä posteista on iloakin :) Tuntuu osa jutuista vaan hiertävän toisia niin vastakarvaan, ettei mitään järkeä.

Ihania kommentteja, kiitos kannustuksesta!

Tänään Silja-kätilödoula kävi uudelleen ja selvisi muutamia sellaisia juttuja synnytykseen liittyen, jotka vaikuttavat aika radikaalisti siihen miten voin synnytyksessä toimia esim. kivunlievityksen pyytämisen suhteen (jos tunnen sitä tarvitsevani). Kirjoitan toisen postin vielä tästä, sen verran mielenkiintoista asiaa :) Ja varmaan antaa ajattelemisen aihetta muille raskaana oleville... 

Steviasta voivottelu on kyllä tässä kohti aikamoista lillukanvarsiin takertumista. :D Oma ruokavalioni on sen verran puhdas, että steviatipat pari kertaa viikossa esim. rahkassa tuskin aiheuttaa minkään sortin vahinkoa itselle tai vauvalle. Oman mittapuuni mukaan stevia on paras vaihtoehto makeuttajista, ellei halua verensokerivaikutusta (joka esim. hunajalla joka tapauksessa on, vaikka se luontainen makeuttaja onkin).

Se on totta, että kyllä steviaakin on käsitelty teollisesti ennen kuin se päätyy meidän keittiöihimme. Meillä oli viime vuoden kesänä steviaa takapihalla kasvamassa. Pakastin lehdet ja pistin smoothien sekaan talven mittaan. Siinä voi puhua jo aidosta makeuttajasta. :)

-Kaisa (kirjoittaja)

En tiedä huomaatteko tätä kommentoineet, että kommentoitte nyt blogia :) En ole avannut mitään ketjua aiheesta vaan blogin kommentit tulevat automaattisesti omaksi keskusteluketjukseen. Ensimmäinen kommentoija siis pompauttaa aiheen nimisen keskustelu AV-alueelle.

Heh :D Kyllä nähtävästi mitä ihmeellisimpiä mielleyhtymiä saa aikaan tuollainen blogiteksti ihmisen mielessä. Koko tekstissä en edes sanonut, että tarkoitukseni olisi kieltäytyä kipulääkityksestä. Tässä on kommentoijat 3 ja 4 vetäneet ihan omia johtopäätöksiä. Epäluomusta lapsesta tai synnytyksestä en ole sanonut sanallakaan mitään. Saati siitä, miten kenenkin pitäisi oma synnytyksensä hoitaa. Kirjoitin näin:

"Toivon, että pystyn pysymään rauhallisena ja mahdollisimman rentona siten, että vauva saa mahdollisimman luonnollisen, rauhallisen ja stressittömän syntymän, riippumatta siitä miten synnytys lopulta etenee."

Tuon blogipostin avainsana oli rentoutuminen. Ei kivuton tai kipulääkkeetön synnytys. En ole mitenkään puudutusvastainen, haluan vain että minulla on työkaluja pysyä rentona ja rauhallisena synnytyksen aikana. 

t. Blogin kirjoittaja