Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole edes Roopen itsensä tekemiä biisejä"

 

No kyynel. Kannattaa tsekata speksit. Roope on ollut melkoisen monessa biisissä myös sanoittamassa. Kuinka monta sanoitusta Eini on tehnyt? Ja voi nyt, jos sattuu löytymään jopa häneltä sanoituksia. Kyllä se pienestä asiasta näemmä pitää kaivaa piikki esiin. 

Luettele toki kaikki Roopen omat kappaleet, jos sellaisia kerta on.

Et osaa itse käyttää haku-toimintaa? Vaikka noin näpsäkästi täällä vastailet...erikoista. Ja - lue tarkemmin: tuossa ei mainittu, että Roope olisi yksin tehnyt sanoituksia. Vaan on ollut mukana sanoittamassa. Tarkkuutta nyt.

Onhan se vähän outoa, että tällaisessa ohjelmassa esitetään biisejä kuin ne olisi tuon artistin omia, vaikka on ollut vain mukana sanoittamassa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä jakso on yksi ehkä koskettavimmista jaksoista ikinä. Kun nähdään sen glamourin, menestyksen, julkisuuden taakse. Että kuinka ovatkaan herkkiä, epävarmoja. Ja osa niin rikkirevittyjä. Varhain.

Ja siitä raastetusta sielusta tulee yleensä ne parhaimmat laulut.

Ihan tavallisia ihmisiä ovat. Pöydän ääressä. Tekevät virheitä kuin niin moni meistä. Ja yrittävät oppia niistä, muuttaa suuntaa. 

Kiven heittäjiä riittää heilläkin. Isoin kivi on heillä itsellään.

Ei nuo Roopen biisit kyllä mitään ihmeellisiä ole.

Vierailija kirjoitti:

Kuvion ainoa ongelma on työmatkat, jotka täytyy tehdä joko ruuhkissa tai nistien ja muun kehnon väestön kanssa julkisilla. Tuohon kun saisi sellaisen NORMAALIN ihmisen ratkaisun, esim. vain työmatkalaisille suunnatun lähijunan, niin olisi aika täydellistä!

Onneksi auto on keksitty! Terkuin tsadissa töissä käyvä landepaukku

Vierailija kirjoitti:

Sori mut Roope piti laskelmoidun kauan kyyneleitä poskilla. Jotta kyyneleet varmasti pääsi lähikuviin.

Jotenkin tosi feikin ja narsistisen oloinen tyyppi kaiken kaikkiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kuorsasi niin kauheasti ja lujaa ettei naapuritkaan varmaan nukkuneet. En voisi kuvitella eläväni valvomalla öitäni kuunnellen ku joku vetää niin että rappaukset tippuu katosta. Jätin hänet heti ensimmäisen yhteisen yön jälkeen, toki muotoilin sanani nätisti enkä tainnu mainita ko syytä edes.

Olisit kertonut! Jäin itkemään perääsi!