Kaffebulla

Haluaisin kuulla, miten te muut parisuhteessa olevat limerentikot olette pystyneet kääntämään ajatukset takaisin siihen omaan puolisoon?

Muuttuiko tunteet puolisoa kohtaan, väljähtyikö suhde vai palasiko hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei kaveria, ei mökkiä, ei suomenruotsalaista miesystävää.

On vain AP:n porvoolaínen neukkukuutío ja mt-ongelmat. 

Kuule, det är nu så, att Porvoossa ei ole mitään neukkukuutioita! Vi brukar vara ordentligt folk här!

Vierailija kirjoitti:

Kuoleman odotteluahan se lähinnä on, välillä kipugeelin levittelyä.

No haloo nyt! 😁

Onko purjevenekin? Onko kaverisi alkanut käyttää Helly Hansenin ja Didriksonin vaatteita?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itse jo ensimmäisiä kesätyöpaikkoja hakiessa huomasin, miten homma toimii ja ei auta alkaa raivota, vaikkei paikkaa saakaan. Minulle selitettiin, etten saanut paikkaa, koska olin alaikäinen. Paikan sai vuotta nuorempi kunnanpampun poika. Tästä oli varmaan firmalle hyötyä. Yhteen paikkaan jäin varalle ja tästä närkästyin, koska valittu oli *ylipätevä*, että kun valittu ei ottanut paikkaa vastaan ja minut valittiin, en ottanut minäkään paikkaa vastaan.

Ekassa tapauksessa ymmärrän täysin vitutuksesi.

Tokassa tapauksessa mielestäni ei ollut mitään epäkohtaa, silllä pätevin hakija valittiin. Niinhän sen pitääkin mennä. Mitä siitä, että oli ylikoulutettu, jos oli paras hakija. Itse olisin ihan tyytyväisenä ottanut paikan vastaan!