Kaffebulla

On se aika häiriintynyttä jos väittää asunnon arvon noin paljon korkeammaksi, mitä se oikeasti oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai mies voi antaa sulle mitä haluaa.

Ei voi, jos lahjakirjassa on ehto. 

Mies omistaa sen talon jbytva saa lahjoittaa kelle haluaa.

Verottaja voi olla eri mieltä 

Mies myy puolet talosta sinulle, teette kauppakirjan ja maksat varainsiirtoveron.

Kas näin puolet talosta kuuluu sinulle, problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätäkään ongelmaa ei olisi, jos ihmiset sitoutuisivat siihen ensimmäiseen avioliittoon, josta saadaan lapsi/lapsia. 

Tietenkin ekan avioliiton lapset haluaa osansa vanhempansa kuoltua ja siinä uusi puoliso on vaan tiellä ja tulee riitaa. 

Höpö höpö! Jos avioliitosta ei jää lapsia, eikä keskinäistä avioehtoa tai testamenttia ole tehty, ryntäävät vainajan vanhemmat tai sisarukset osingolle. Jos vainajalla ei ole lähiomaisia seuraavaksi lähimmän vainajan sukulaiset leijuvat korppikotkina ympärillä. Leski saa puolet, mutta toinen puoli revitään sitten muiden käsiin.
Terveisin leski, joka katseli vieressä miten yhteinen, aviokiiton aikana rakennettu omaisuus mureni  miehen ahneiden sukulaisten käsiin

Miehesi valitsi näin. Ikävä kuvio, mutta jokainen saa jättää omaisuutensa kenelle haluaa.

Itse en ole jättämässä penniäkään mun avokille, sori vaan mutta veri on vettä sakeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Luettehan jutun. Kyse oli siitä mihin hintaan avoleski olisi voinut lunastaa sen menehtyneen puolison 50% talosta.

Yhdelle!! lapselle ei kelvannut markkinahinta.

Jos pariskunta olisi ollut naimisissa menehtyneen puolison lapset olisivat joutuneet antamaan lesken asua leskenoikeudella talossa. Sekö olisi ollut aikuisille lapsille parempi vaihtoehto kun kyseessä ei ole naisen biologiset lapset...

Samaan kiinnitin huomiota. Tässä oli kyseessä yhden lapsen häiriintyneisyys, näiltä ei aina vältytä vaikka oltaisiin naimisissa. Avioliitto ei olisi olennaisesti tässä tilanteessa muuttanut mitään.