Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voi kuulostaa vähän törkeältä tai kylmältäkin, mutta:

Jos teillä tai puolisolla on adhd, niin harkitkaa vakavasti, aiotteko lisääntyä.

Mulla on adhd ja en voi laittaa tällaista kirousta toisen ihmisen päälle. Tämän kanssa eläminen on hirveää. Sitä ei voi käsittää. En aio tämän takia lisääntyä.

Adhd-ihmisillä on moninkertainen itsemurhariski.

Itse luulen että perin äidiltäni sen, vaikka hän näyttääkin sen kanssa pärjäävän.

Pojan isän itsemurhakin voi liittyä adhd:hen.

Voimia ja jaksamista.

Kyllä, pojan isällä oli adhd. Kun hän jätti kirjeen, yksi niistä lauseista oli, että "tähän tautiin ei ole olemassa apua", tai jotakin tuon tyylistä...

Kun tässä juttelin lapseni kanssa, hän sanoi ettei tiedå onko hänen ahdistuksensa fyysistä vai henkistä, mutta luulen että se on kumpaakin. Hän on ahdistunut, eikä hän osaa sanoa mistä se johtuisi.

Mutta kuulema se alkaa, kun lääkkeen vaikutus loppuu. Ehkä hänelle pitäisi olla sitten vielä se lyhytvaikutteisempi adhd lääke, mikä annetaan lisäksi iltaisin? Ehkä joku täällä tietää paremmin...ap

Käykää ADHD: hen perehtyneen psykiatrin kanssa läpi pojan lääkitys. Lapsella vaihdettiin lääkitys ja lääkkeeseen liittyvät sivuoireet hävisivät. Aikaisemmat lääkkeet nostivat ahdistuksen tunteen lääkkeen vaikutuksen loppuessa.

Tämä on tärkeä pointti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut kaikkea, mutta tuo että adhd-ihminen ei kyllä saa päätään sekaisin adhd-lääkkeillä. Niiden vaikutushan on rauhoittava. Jossain on vikaa, onhan lääkäri tietoinen tästä että adhd-lääkkeen vaikutus ei ole toivottu? 

Onko psykalle hoitokontaktia, onko lääkäri ehdottanut mielialalääkettä? Esim Risperdal. Puolet adhd-lapsista tarvitsee tällaisen tasaavan lääkkeen, kun impulssikontrollia ei vaan ole. Se ei ole mikään peikko vaan tavallista apua. 

Meillä on tehty oppikirjan mukaan kaikki, kirjaimellisesti, olen lukenut ihmeelliset vuodet ja kiukkukirjat ja aggression portaat jne. Säännöt on aina perusteltu. Aina. Kodin säännöissä ei montaa ehdotonta ole. Silti niitä on mahdoton lapsen noudattaa. (ehdottomia on mm ettei saa lyödä) 

Me muutettiin jo varhaisessa vaiheessa maalle, kauas kaupungin valoista, kun oli nähtävissä että lapsi lähtee kartsalle ja ongelmiin heti kun ikää riittää. Täältä ei noin vain lähdetä. 

Tämä. Päätin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että jos lasten kanssa tulee ongelmia, esim. koulukiusaamista tai vakavampaa, niin otan välittömästi pois koulusta ja opetan itse. Olin valmiudessa lähteä vaikka pohjoisnavalle, jos olisi ilmennyt jotain ainehörhöilyjä tai muuta. En käsitä, miksi vanhemmat ovat niin uhriutuneita ja valmiita laittamaan lapsensa laitokseen. Ap:lläkin on mies, joka voisi vaikka asua pojan kanssa siellä toisella paikkakunnalla vähän aikaa, tai vaikka pysyvästi. Vanhat narkkikaverit jäisi pois kuvioista ja tulisi jotain uutta. Ap:n poika saisi vähän miehen mallia. Tietenkin, jos eivät tule toimeen, niin sittenhän se ei käy. Mutta sittenkin on vielä se isomummo siellä maalla, jossa poikakin käyttäytyy hyvin ja tykkää olla. Sinne vaan heti seuraavalla junalla ja koulukirjat mukaan! Pienempi paha se on, että jää vähän koulutehtävissä jälkeen, kuin se, että laitostuu ja masentuu entistä enemmän.

Aivan. Eli pojalla olisi siis elämässään aikuinen, joka voisi ottaa luokseen. Ja jonka luona poikakin viihtyisi? Eikö poika voisi mennä vaikka hetkeksi lomalle sen isomummon luo? Muutama viikko? Tulisi tuumaustauko kaikille. Jotainhan siellä isomummolassa on, joka poikaa rauhoittaa. Miksei tätä vaihtoehtoa käytetä?

-eri

Joo, olen alkanut miettiä tätä, mutta onko se sitten oikein, jos sysään isomummolle hänet?

Mummo nykyään soittelee jatkuvasti, koska hän pelkää ihan hirveästi, että poikani tosiaan alkaa käyttää huumeita ja hänet huostaanotettaisiin.

En millään ole halunnut huolestuttaa mummoa, ja en ole kertonut ihan kaikkea mitä pojan kanssa on ollut.

Uskon että mummo ottaisi mielellään pojan luokseen. Mutta en ole kuitenkaan varma, olisiko se hyvä juttu. ap

Kerrohan mummolle, ja sovi hänen kanssaan sotasuunnitelmä poikaa koskien. Mummoll voisi olla vaikka avun tarvetta, ja hän voisi itse vaikka soittaa pojalle että jos äiti sinut päästää, niin voisitko tulla minua auttamaan asiassa x ja y tänne maalle vähäksi aikaa?

Päihdeongelmainen aggressiivinen teini hauraan mummon riesaksi? Ei ei ei.

Tuo poika tarvitsee nyt kattavan psykiatrisen arvion. Hänellä voi olla persoonallisuushäiriö tai autismin kirjoa, se voisi selittää tuon sääntöjen ymmärtämättömyyden. Eli nuori hahmottaa nuo sääntöasiat eri tavalla kuin normaalit ikäisensä. Normaali tuon ikäinen nuori ymmärtää, että sääntöjä tarvitaan. Ne ei ole hänen kiusaamista. Tämä nuori ei ole tunne-elämältään ikätasoisesti kehittynyt.

Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla skitsofreniaan sairastuminen. Osalla nuorista on ennen sairastumista tällaista käytöstä. Tämä mahdollisuus pitäisi nyt tutkia tarkoin siellä nuorisopsykiatrian puolella.

Paikkakunnallanne toimii varmasti useita yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat lastenhoitoa ja varmasti sieltä olisi mahollisuus saada myös hyvin pätevää henkilökuntaa kunnon korvausta vastaan. Pitää toki ymmärtää että koulutettu henkilö maksaa enemmän kuin esim. aiemmin mainittu sosionomiopiskelija.

Itse tykkään käyttää sulfaatitonta shampoota ainakin osan aikaa. Tuntuu, että hiukset pysyy kuohkeampina pidempään. Tykkään myös erilaisista letti- ja nutturakampauksista. Niiden avulla pitkät hiukset näyttävät siisteiltä. Värin pitää olla hyvä ja kuivat latvat siistitty.

Tarvitseeko lasten ymmärtää aikuisten raha-asioita? Eikö se riitä, että et vaan osta heille turhaa kallista tavaraa?