Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Ja sadekehä kiiltää kun niin hyviä äitejä täällä!

Minusta tässä ketjussa on hyviä pointteja siitä, että vanhempien ei kannata lähteä lasten ahdistukseen mukaan, vaan tukea heitä luomalla turvalliset puitteet, joissa ei hötkyillä turhaan minkään ilmasto- ja palestiinatrendien mukana. Jos vanhemmat ahdistuvat, niin miten lapset voisivat pysyä rauhallisena?

Toinen lukunsa on sitten se, että kasvatuksella ei voi vaikuttaa kaikkeen. Osa nuorista sairastuu henkisesti, vaikka vanhemmat tekisivät kaikkensa. Kyse voi olla perinnöllisestä hauraudesta, vääränlaisesta kaveripiiristä, nepsy-oirekuvasta tai muusta. 
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, että hyvällä vanhemmuudella voisi ehkäistä kaikki ongelmat. Varmasti ison osan voi, mutta ei kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se terapia auta, kun koko yhteiskunta on sairas. Some tuottaa jatkuvasti uusia uhkakuvia, mistä hyvänä esimerkkinä tän hetken Palestiina-hysteria. Vanhemmat eivät jaksa sopeutua vanhemman rooliin, vaan menevät hekin sieltä, mistä aita on matalin, fiksaavat ongelmia rahalla ja lääkkeillä, eikä resilienssistä ymmärretä yhtään mitään.

Asia on juuri näin. Hyvin kirjoitettu.

Mulla oli tuollainen ihastuminen noin vuosi sitten. Se kesti noin puoli vuotta. Loppui, kun ei tarvinnut nähdä sitä ihmistä enää.

Säikähdin, koska mulla ei ole pitkän parisuhteeni aikana koskaan ollut tällaista. Oli. Helpottunut, kun se loppui. 
Huomasin, että ihastumisen aikana seksuaalisuus nousi todella voimakkaalle tasolle. Sitten se yhtäkkiä loppui. 
Veikkaan, että joku hormonihäiriö oli kyseessä! 

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siten että ei muusta puhutakkaan kuin ongelmista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ja kun haluaa nauttia elämästä, siitä hetkestä sohvalla, tai lukea Aku Ankkaa, pidetään tätä ajattelua itsekkäänä.

Nuoret on kasvatettu siihen, että hyvä ihminen on ahdistunut esim ilmastosta. Ahdistuneisuus kertoo korkeasta moraalista ja olet myös muiden silmissä hieno ihminen. 

 

Niin, tai sitten on aidosti huolissaan? Onneksi et ole vanhempani...

Voihan se huoli olla aitoa, mutta jos se aiheuttaa sen, että ihminen lamaantuu täysin, on joku pielessä. Maailman tilanteeseen ei yksikään yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Maailma ei ole täydellinen. Jos mitään pettymyksiä ei siedä yhtään, elämä muuttuu tosi hankalaksi. Se ei auta ketään, että jää kotiin makaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Siten että ei muusta puhutakkaan kuin ongelmista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ja kun haluaa nauttia elämästä, siitä hetkestä sohvalla, tai lukea Aku Ankkaa, pidetään tätä ajattelua itsekkäänä.

Nuoret on kasvatettu siihen, että hyvä ihminen on ahdistunut esim ilmastosta. Ahdistuneisuus kertoo korkeasta moraalista ja olet myös muiden silmissä hieno ihminen.