Kaffebulla

Suosittelen katselemaan kehä III ulkopuolelta. Olin aiemmin siellä bulevardin eteläpuolella myös, luojan kiitos pääsin pois sieltä.

No panet ja sitten ghostaat, se siitä

Nytkö tämä asia vasta sille kiurun laardikasalle selvisi? Voi Jeesus oikeesti

Nyt kuulostaa siltä, että sen opiskelijan ei olisi kannattanut ostaa asuntoa vielä. Tuli vissiin haukattua vähän liian iso pala.

Ikinä ei pidä elää yli varojensa. Tässä on nyt tehty se klassinen virhe että lasketaan sen varaan, että rahaa tulee sitten joskus.

On selvää, että sen varakkaamman ei pidä subventoida tämän varattomamman yli varojensa elämistä millään tavalla.

Taloudet erilleen ja yhteinen kotileikki pystyyn vasta sitten, kun kummallakin on siihen varaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Mitä se taloudellinen väkivalta tarkkaan ottaen oli?

En ole se, jolle kysymyksesi esitit, mutta kerron silti omakohtaista kokemustani taloudellisesta väkivallasta. Taustoitan sen verran, että suhde on nyt päättynyt, se kesti yli 20 vuotta. Eli yhteen mentiin parikymppisinä. Suhteen alussa kulut maksoi se, kummalla sattui rahaa olemaan. Käytännössä ensimmäiset vuodet se olin minä, koska hän opiskeli ja itse olin töissä. Halusin opiskelemaan alalle, johon opiskelupaikkoja oli vuosittain jaossa muutamia kymmeniä. Kolmannella yrittämällä sain opiskelupaikan. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani hänkin opiskeli edelleen, jolloin otimme käytännöksi kulujen jakamisen tasan puoliksi. Hänen valmistuttuaankin kulut jaettiin näin. Kumpikin toki huolehti omista auto-, puhelin- ja vaatekuluistaan.

Valmistuttuani oma työtilanteeni oli satunnainen ja tulot vaihtelivat suuresti. Hänen uransa oli nousujohteinen ja työtulot noin kolminkertaiset omiini nähden. Kulut maksettiin edelleen täysin puoliksi. Usein hänen vaatimuksestaan tehtiin hankintoja (olkoon se sohva, ravintolaillallinen tai ihan vain ruokakaupassa jokin ns. turhuus) ja kulut maksettiin edelleen eurolleen puoliksi. Jos sanoin, etten voi/halua/minulla ei ole varaa, hän armollisesti saattoi jättää asian ostamatta. Ja vihoitteli sitten kotona. Syyllisti myös esim. uudesta (usein kirpparilta ostetusta) talvitakista, että siihen kyllä oli varaa, mutta ei hänen haluamaansa asiaan. 

Myöhemmin olen ymmärtänyt, että tämä oli hänen tapansa pitää minut ns. kurissa. Hän piti huolen, ettei minulle koskaan jäänyt yhtään rahaa, tili oli aina tyhjä jo ennen seuraavaa tilipäivää. Suhteemme päättymisen jälkeen näin ei ole käynyt kertaakaan. 

Eihän tuossa ole mitään taloudellista vallankäyttöä. Teillä vaan oli hyvin erilainen tulotaso. Tottakai miehellä jää enemmän käteen kun hän tienasi paljon paremmin. Hänen siivellään sinullakin oli varaa elintasoon, josta yksin olisit pystynyt vain haaveilemaan. Toivottavasti osasit edes arvostaa sitä.

Taloudellista hyväksikäyttöä on se, että varattomampi osapuoli yrittää hyötyä varakkaammasta. Tällaiseen ei ikinä pidä suostua. Tämä on yleisin syy, miksi miehet eivät arvosta vaimojaan.

Jos puolisoilla on hyvin erilainen tulotaso, kannattaa taloudet pitää erillään. Tai sitten valitaan elintaso, että kummallakin on siihen tasapuolisesti varaa.