Kaffebulla

Olen monennen polven stadilainen ja edelleen siellä töissä. Muutin noin kymmenen vuotta sitten stadista kehä kolmosen ulkopuolelle koska en pidä laadukkaana elämäntyylinä asua kerrostalossa, väistellä nistejä kadulla ja miettiä ruuhkaratikassa, että mihinkähän sitä uskaltaa istahtaa. 
Helsinki on todella yliarvostettu. 
Jos tämä Mikkelin ihme tykkää, niin varsoguu. 
Veikkaan, että voi ääni kellossa muuttua kun omat lapset alkaa törmäillä näihin lieveilmiöihin. 

Maalta tullut muija asuu yyhoona vuokralla kerrostaloasunnossa Hesassa ja esittää jotain kosmopoliittia. Ihan oikeasti hohhoijaa. 

Ihan aivoton tuulihattu tuo muija. 

Minun vanhempani ovat boomer-sukupolvea eli 40-luvulla syntyneitä, ja tuon ikäluokan setiä ja tätejä löytyy myös. En tunnista yhtään tuota, mitä kuvaat. Olen jatkuvasti näiden vanhempien sukulaisten kanssa tekemisissä ja viihdyn heidän seurassaan tosi hyvin. Normijärkisiä ihmisiä joilla on elämänkokemusta ja suhteellisuudentajua. Seuraavat aikaansa aktiivisesti.

Miksi vanhempasi huutavat, mitä pitää varoa? Ovatko he muistisairaita tai muuten henkisesti sairaita? Mistä tuollainen johtuu?

Samaa halutaan Suomeen.