Kaffebulla

Lähärin töitä saa aina ja öitä ja viikonloppuja jos pystyy tekemään, liksa on ihan hyvä. 

Minä olen. Kaikki säästöt meni miehen konkurssin mukana. Yli satatonnia hävisi kuin pieru Saharaan. Onneksi mulla on muuten hyvä tilanne, hyväpalkkainen työ ja ei velkoja. Velaton asunto ja auto. Ajattelen niin, että materiaan ei pidä takertua. 

Musta tuntuu, että etäpätoivoiset kumppanin hakijat yleensä haukkaa paskaa siksi, että heillä ei ole kovin kummoisia kriteerejä suhteelle. Kun joku vähän kiinnostuu ja osoittaa jotain laimeaa ajanviettohalua, niin siihen tarraudutaan kuin viimeiseen oljenkorteen eikä pohdita, että mitä nyt oikeasti tunnen tämän ihmisen kanssa. Onko oikeasti hyvä olla, vai olenko tässä vain siksi, että en halua olla yksin?

Aina sanotaan, että kumppanin saa, kun alentaa kriteerejä. Mulla on ihan päinvastainen näkemys. Nimenomaan kriteerejä pitää nostaa, jos on taipumusta joutua huonoihin suhteisiin. Ei kannata tähdätä liian alas.

Olen tehnyt periaatteessa samoin kuin Ap noin, mutta nostan ensin uunin lämpötilan 200:en ja sitten lasken 150:een ja paistoaika noin 4 tuntia isolle, noin kilon kasslerpalalle. Ja kyllä on näin onnistunut.

oisko tuo 125 liian alhainen lämpötila?

Siis se tavoiteltava sävy riippuu tosi paljon siitä, mikä hiusten lähtötilanne on. Minkä väriset Ap:n hiukset on siis nyt? Ja mikä on tavoiteväri?