jokuvain

itse palannut takaisin speedoihin, en kadu... naurettavan näköiset tottakai... en välitä

En mistään. Tavoitteet on korkeammalla.

Mitähän saavutuksia olisi Einsteinilla tai Stephen Hawkingsilla ollut, jos heitä olisi syntymästä asti pidetty jossain pimeässä huoneessa ilman virikkeitä ja päästetty vapaiksi 25-vuotiaina?

Vierailija kirjoitti:

Minut on psykologin tekemällä älykkyystestillä todettu keskitasoa älykkäämmäksi. Psykologi sanoi, että harvinainen tulos. Testi tehtiin psykiatrian poliklinikalla, jossa olin hoidossa mielenterveysongelmien takia. Älykkyys on saattanut vaikuttaa siihen, että minusta tuli mielenterveysongelmainen. Minulla on aika herkästi reagoiva keskushermosto, ja saatan sisäistää asioita aika nopeasti. Ehkä olen lapsuudessa sisäistänyt ympäristön negatiivisia asioita liian herkästi. Aikuisempana on usein tuntunut siltä, että on pohjattoman yksinäinen, vaikka olisi muiden ihmisten seurassa. Ei oikein pääse muiden kanssa samalle aaltopituudelle. Sitten alkaa tarkastella sosiaalista vuorovaikutusta vähän niinkuin lintuperspektiivistä, niinkuin tarkkailija tai tutkija. Alkaa nähdä asioita, joita ei muut ihmiset näe, ja se lisää yksinäisyyden tunnetta. Muut ihmiset eivät ymmärrä minua, ja minä en ymmärrä muita ihmisiä. Jonkin verran lohtua tuo yliopisto-opinnot ja niissä menestyminen. En kuitenkaan välttämättä haluaisi olla niinkuin muut, vaan haluaisin tehdä älykkyydelläni jotain, josta olisi hyötyä ja apua muille ihmisille. Hyödyksi oleminen on tavoitteeni elämässä.

Kattoneet jostan matriisista, että tämän tyyppiselle kaverille kannattaa sanoa, että se on älykäs. Ei sillä, sulla on jalo tavoite. Zemiä.

Olkoon muut älyttömyyteni älymystöä ja päinvastoin.