Jesse-armahtaa-luonto-ei

Luonteeseen. Ulkonäkö rapistuu ajan myötä ja kodinhoidon käytännöt on sovittava puolison kanssa. Jos olet sinut itsesi kanssa ja huomaavainen toiselle niin olet todennäköisesti kokonaisuutena onnellisempi.

Kompaten nimimerkkiä 548, niin lisäisin vielä sijainnin lisäksi merkittävien luonnonvarojen puuttumisen. Puuteollusuus on ollut keskeinen toimija Suomen teollisuudessa mutta sen osalta vaikuttaa aika ajaneen osaltaan ohi. Muualla kyetään tuottamaan samanlaatuisia tuotetta ja lähempänä markkinoita, joten nämä vievät kaupat. Luonnonvarojen hyödyntämiseen tarvitaan infrastruktuuria, jonka kehittämiseen taas tarvitaan innovaatioita. Innovaatioista voisi kehittyä liiketoimintaa joka lisäisi miljardöörien lukumäärää, mutta nyt sellaista kehittämistä tapahtuu harvoin.

Kuten muutkin kommentoivat niin yhtenäisen sisämarkkinan koko rajoittaa tehokkaasti tuotteiden ja palveluiden kohdistamisen Suomen ulkopuolelle. Suomen oloihin tehty ratkaisu ei siis välttämättä toimi sellaisenaan suoraan ulkomailla. Teknolgia/kuluttajakauppa esimerkkinä voisi ottaa Verkkokauppa.com vs Amazon. Molemmilla sama perusajatus mutta vain Amazon on pystynyt valloittamaan maailmaa. Eli Verkkokauppa.com osalta tuskin nähdään miljardööriä.

Tulojakoa tasaavaa politiikkaa harjottavassa maassa on myös oma haasteensa kerätä suuria omaisuuksia. Kun omaisuus karttuu riittäväksi, on monesti mielekkäämpää siirtyä toiseen maahan. Tätä tapahtuu myös muissa pohjoismaissa, esim Ikean Ingvar Kamprad.

Uskon että suomalaisten tieto- ja taitotaso on samalla viivalla muiden teollisuusmaiden kanssa joten sen osalta tuskin on mitään ongelmaa. Meitä on kuitenkin lukumäärällisesti sen verran vähän ja elämme harvoin asutussa maassa että uskon sen olevan merkittävämpi tekijä. Jossain syrjäkylällä olevalla innovaatiolla on pitkä taival maailmanmarkkinoille ja sen toteuttajasta miljardööriksi.

Työttömyys. Sosiaaliturva on olemassa osaksi jotta epätoivoiset ihmiset eivät päätyisi sankoin joukoin ryöstämään ja muuten rikkomaan yhteiskuntarauhaa. Vankien pitäminen on kallista puuhaa ja vankina oleminen varsin epämiellyttävää. Vankiloihin ei haluta lisää ihmisiä, päinvastoin vangeista toivotaan tulevan aikanaan veronmaksukykyisiä kansalaisia, kuten työttömistäkin.

Olettamuksesi ap on myös hieman pielessä siltä osin että vangit nimenomaan "potkitaan vankilasta pihalle". Vangilla on oikeus tietää päivälleen koska hänet potkitaan pihalle.

Kuulostaa ikävältä tilanteelta ja vaikuttaa siltä että jäljellä on vain tuo viestien ja puheluiden estäminen. Jos toinen osapuoli pitää yhteyttä vaikka olet jopa ilmoittanut että et halua niitä yhteydenotoja, niin eipä siihen ole muuta helppoa ratkaisua.

Tuosta aloitusviestistä ei käy ilmi miksi koet viestien/yhteydenottojen estämisen ikäväksi, mutta tämä on mielestäni luonnollinen tapa esittää oma mielipiteensä. Estäminen ei aiheuta toiselle mitään harmia suoraan ja sinäkään et näe viestejä, joten et tiedä koska hän on yrittänyt olla yhteydessä. Hän todennäköisesti kyllästyy aikanaan viestien lähettämiseen kun ei saa vastakaikua.

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi minun mieheni nalkuttaa kaikesta mahdollisesta, mitä minun (hänen mielestään) kuuluisi tehdä jollain (hänen mielessään päättämällään) aikataululla. Esim. imurointi, tiskikoneen tyhjennys ja/tai täyttäminen, kaupassa käynti, saunassa käynti, lenkille meno (tosiaankin nalkuttaa siitäkin, että minun pitäisi jo mennä, vaikkei minulla itselläni ole mitään aikataulua vaan menen kun huvittaa). Jaa-a, siis tuohan nalkuttaa ihan älyttömistä asioista, nyt kun tarkemmin ajattelen.

Tässä kiteytyy mielestäni tämä nalkuttamisen pulma, riippumatta kuka tai mistä nalkutetaan. Koen että nalkuttaminen on seuraus sille että toinen "ei toimi kuten toivon".

Otetaan esimerkkinä tämä asunnon siivous, jossa toinen nalkuttaa että pitää imuroida, tyhjentää/täyttää tiskikone jne. Näen että tässä on kaksi vaihtoehtoa, joko nalkuttajalla on tarve (siis sellainen tarve jonka täyttyminen tuottaa mielihyvää) ohjata toista osapuolta tai sitten osapuolilla on eri käsitys/"sietokyky" siivottomuudelle. Tarve ohjata toisia on harvinainen luonteenpiirre, joten pitäisin jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä. Tällöin toinen osapuoli haluaa että imuroidaan koska joku-syy-tässä ja alkaa nalkuttamaan siitä, toivoen (tai opittuaan) että tämä johtaa toisen osapuolen mielen muuttumiseen ja imuroinnin toteutumiseen. Eli halutaan että toinen toimii omien toivomusten mukaan.

Nalkuttaminen itsessään ei siis ole se ongelma johon tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota, vaan sen taustalla oleviin syihin. Jos toinen haluaa että asunnossa on siistiä, sängyt laitettu ja tiskit aina koneessa, ja toinen voi asua viikkojen pyykkivuoren ja likaisten astioiden keskellä ilman ongelmia, tulee näiden kahden maailmojen välillä olemaan jatkuvia yhteentörmäyksiä. Jos tuntuu siltä että toinen nalkuttaa jatkuvasti, tai että joutuu jatkuvasti nalkuttamaan, on aika istua alas ja kertoa omat ja kuunnella toisen toiveet. Tämän pohjalta voi päästä kompromissiin jonka kanssa molemmat voivat elää onnelisemmin, tai todeta että suhteen jatkamisessa ei ole järkeä molempien halutessa niin eri asioita.

Onnellista, ja ennen kaikkea nalkutusvapaata, tulevaa vuotta 2018 kaikille!