Jesse-armahtaa-luonto-ei
Seuratut keskustelut
Kommentit
Palstan "siivoaminen" olisi yksinkertaista pakollisen rekisteröinnin avulla, yhdistettynä ominaisuudella jossa jokainen voi "hiljentää" nimimerkit joita ei halua nähdä. Muut näkisivät minun hiljentämät kirjoittajat mutta minä en. Jokainen voisi sitten päättää kenen kirjoituksia suostuu näkemään. Typerimmät kommentoijat "huutaisivat tyhjyyteen", kun suurin osa ei näkisi kommentteja.
Tämä tosin tuskin tulee toteutumaan. Palstan taloudellinen arvo perustuu maksimaaliseen määrään sivulatauksia, ja provosoivat nimimerkittömät kommentit luovat sivulatauksia ja kommentteja. Rekisteröitymispakko tekee myös satunnaisen kommentoinnin mahdottomaksi ilman rekisteröintiä, joten sivulatausten määrä vähenee ja taloudellinen arvo laskee.
Ymmärsin uutisoinnin niin, että keskeinen ongelma on muiden hoitojen jäävän taka-alalle kun korona asettaa rajoituksia ja hoitohenkilökuntaa on siirrettävä koronapotilaiden hoitoon. Nähtävästi hoitohenkilökunnan suojaustoimet tekevät toimista hitaampia ja lisääntynyt potilasmäärä edellyttää lisää henkilökuntaa.
Jos leikkaussaliavustaja pitää kouluttaa ja sirtää koronapotilaiden hengityskoneiden valvontaan, niin leikkaus jää tekemättä ja siirtyy eteenpäin. Jos leikkausta taas ei pysty siirtämään vaarantamatta potilaan terveyttä, niin täytyy päättää missä se avustaja on ja kenen terveys laitetaan etusijalle. Tätä valintapakkoa tässä yritetään edelleen välttää.
Hieman pisti silmään joku kommentti että Lääkäriliitto rajoittaisi tai nostaisi koulutusmääriä. Ei mikään ammattiliitto päätä koulutusmääristä tässä maassa.
Vaikuttaa siltä että yhteiskunta on kollektiivisesti unohtanut että oikeutemme ja vapautemme eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne ovat olemassa koska muut ovat ajan saatossa vuotaneet hikeä, verta ja kyyneleitä.
Yhteiskuntarauha on demokratian keskeisimpiä päämääriä, enkä kaipaa anarkiaa kaduille. Olen kuitenkin pettynyt ja tässä vaiheessa hiemaan huolestunut siitä, miten vähällä kansalaisten vastustuksella rajoitukset on asetettu voimaan elinkeinon harjoittamiseen ja liikkuvuuteen. Vahvempi vastustus ja mielenosoitukset olisivat merkki siitä, että kansa valvoo oikeuksiaan ja arvostaa niitä.
Epidemia on tosi, sen seuraukset ovat vakavia ja osalle hengenvaarallisia. Jollei itselleni niin läheisilleni.
Olemme valinneet rajoittaa oikeuksiamme tilapäisen turvallisuuden takia, ja tämä on vaarallinen tie. Löytyy aina syitä jonka perusteella oikeuksia pitää tajoittaa turvallisuuden nimissä. Mielenosoitukset olisivat muistutus rajoituksia asettaville, että rajoitusten asettamisella on seurauksia. Ehkä jopa vakavampia seurauksia kuin mitä rajoituksilla pyritään estämään.
Oikeutemme ja vapautemme ovat ainoastaan sen arvoiset, minkä hinnan olemme niistä valmiita maksamaan.
Ihmisen silmät näkevät vain hyvin rajatun osan sähkömagneettisesta spektristä, joten pidän sitä mahdollisena että joillekin yksilöille kehittyy jonkinlainen "herkkyys" yleistä laajemmalle alueelle. Tällöin sattaisi havaita osaa infrapuna tai ultravioletti osuutta.
Toisilla on hyvin tarkka haju- tai makuaisti, joten näkisin tällaisen hieman samankaltaisena ominaisuutena. Ominaisuus ei tietysti pystyisi kertomaan mitään ominaisuuden omaavasta henkilöstä, eikä ominaisuuden omaava mitään muista sen pohjalta miten "näkee" jonkun.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että neuro-verkkoihin pohjautuva automaatio jatkaa kasvuaa tulevaisuudessakin. Jatkuvasti alentuvat laskentakustannukset tekevät ratkaisuista varteenotettavia vaihtoehtoja yhä useammalle alalle. Tämän myötä ihmistyövoima syrjäytyy yhä useammasta tehtävästä kustannusten takia. En näe että korkeastikoulutettu olisi tässä suhteessa mitenkään erityisen suojeltu.
Yleisesti voidaan ajatella että automaatio korvaa ensisijaisesti toistuvia ja tarkkuutta edellyttäviä tehtäviä, ja toissijaisesti korkean kustannuksen tehtäviä. Ihmisen terveyteen tai lainopilliseen tulkintaan liittyy paljon tunteita - yhteiskunta ei välttämättä ole valmis hyväksymään tunteettoman järjestelmän tuottaman hoitosuunnitelman tai lakitulkinnan, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista.
Seurasin netistä videota metsäkoneen toiminnasta ja siihen liittyvää korjaustoimenpidettä. Koneenohjaajan varsinainen työ - puun kaataminen ja lajittelu - olisi todennäköisesti korvattavissa automaatiolla jo nyt. Koneenohjaajan maastossa suorittama korjaustyö taas ei olisi, ainakaan yksinkertaisesti. Tehtävien täydellinen automaatio edellyttäisi koneen raakenteen muutamista ja kuljetusten automatisointia, nin että toinen kone jatkaisi tehtäviä ensimmäisen siirtyessä automaattiseen korjauspisteeseen, jossa automaatio korjaisi koneen.
Yleensä nykyisiin työtehtäviin kuuluu useampia osioita, joista nykyinen automaatio ei välttämättä pysty korvaamaan kuin osan. Osiot joita ei vielä voida automatisoida tekevät automatisoinnista kokonaisuudessaan liian kallista, ja työtehtävä jää ihmisen tehtäväksi kunnes kokonaiskustannus on taloudellisesti kannattavaa. On mahdotonta sanoa milloin suuri osa kaikista työtehtävistä on taloudellisesti korvattavissa automaatiolla, mutta kehitys vaikuttaa kiihtyvän automaation hyväksi.