Jellona84

Vastaan nyt vaikka en ihan yksin synnyttänyt.



Menin synnärille yksin, koska mies jäi esikoisen kanssa kotiin (1 v 4 kk) ja odottamaan mummia hoitamaan häntä. Synnärille päästyäni näytti ettei mikään kiire ole, että synnytys kestää kauan. Ja niin alkuun olikin kunnes sitten alkoi tapahtua vauhdilla. Mies tuli sairaalaan juuri kun aloin ponnistamaan eli näki juuri sopivasti vauvansa syntymän. Minua ei haitannu vaikka olin lähes koko synnytyksen yksin. Kätilö kävi katsomassa usein ja jäi välillä seuraksi. Ja tuli aina tarvittaessa paikalle, kun soitti kelloa. Ja eikä se aika tuntunut pitkältä, vaikka yksin oli. Ei siinä kovin kelloa seurannut.



Ja sairaalassa olin yksin vauvan kanssa. Mies kävi esikoisen kanssa katsomassa muutaman kerran, mutta esikoinen ei kauaa paikallaan viihdy. Oli ihanaa, kun sai rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen. Ja osastolla aika tuntui kuluvan todella nopeasti.



Noh, kotona en enää ollut yksin vauvan kanssa.



Kyllä ne sairaalassa huomioivat yksin synnyttäjät. Kokoaikaa kätilö ei voi olla yhden luona, mutta käyvät kyllä usein. Ja kätilöt varmasti osaa myös "lukea" synnyttäjää eli jotkut varmasti kaipaavat paljon tukea kätilöltä ja toiset haluavat olla enemmän rauhassa. Ja muista rohkeasti pyytää apua!

Eli ei ole vielä pitkä kokemus vauvasta ja taaperosta, mutta kerronpa nyt.



Eli esikoinen oli 1 v 4 kk kun toinen syntyi. Nyt esikoinen reilu 1,5 vuotta ja vauva 2,5 kk.



Kaikki on sujunut hyvin eikä ole ollut niin rankkaa, kun pelkäsin. Esikoinen otti vauvan hyvin vastaan ja vaikka oltiin oltu vain pari päivää kotona, nii päiväuniaikaan aina etsi, missä vauva. Mustasukkaisuutta ei ole ollut. Kokoajan on tykännyt vauvasta: tuo leluja, silittelee, halailee ja pussailee. Itse kyllä täytyy kyllä aina katsoa ettei liian kovaa taputa vauvaa, kun tuon ikäinen ei vielä ymmärrä omia voimiaan, mutta ei ole mitään sattunut.



Itse koen tärkeänä että muistaa, että esikoinenkin on vielä pieni. Otan esikoisen aina mukaan vauvan hoitoon. Esikoisella on oma nukke ja hoitaa sitä aina yhtä aikaa kun minä vauvaa: syötöt ja vaipan vaihdot, jne. Itse keksinyt tuon! Kun imetän vauvaa, nii esikoinen tuo aina kirjoja tulee vierelle sohvalle ja siinä niitä sitten luetaan.

Kun leikin esikoisen kanssa, nii vauva on aina matolla tai sitterissä vieressä ja nyt alkanut selkeästi seuraamaan kun joku liikkuu.



Esikoinen on isin tyttö ja illat tykkää puuhata isin kanssa. Sitten taas itsellä on hyvin aikaa pitää vauvaa sylissä, ku päivisin ei niinkään ole. Vauvaa sattaa aina illal ottaa torkutkin sylissäni.



Ja esikoisen kanssa tehdään välillä jotain ihan kaksin, käydään uimassa tai ihan vaan ruokakaupassa.



Esikoisella on hyvä päivärytmi ja siitä on pidetty kiinni ja vauvalla on oma rytmi tai nyt alkaa kehittymään rytmiä.



Alkuun kahden pienen kanssa liikkuminen tuntui hankalalta, mut liikun heidän kanssa tottuneesti. Käydään perhekerhoissa ja kyläillään kavereilla kuten ennenkin!



Ja esim. aamutoimet hoidan rauhassa, jos tytöt herää yhtä aikaa: vähän vuorotellan hoidan molempia. Kyllä se arki alkoi nopeasti sujumaan.



Elämä kahden tytön kanssa on ollut ihanaa. Vaikka kyllä on välillä päiviä, kun yö mennyt huonosti että väsyttää ja esikoisella havaittavissa selkeää uhmaa jo...



Noh, toivottavasti tämä vastasin jollain tavalla kysymykseesi.



Älä stressaa etukäteen. Kyllä se arki taaperon ja vauvan alkaa sujumaan!

Eli kaikki tosiaankin yksilöllistä.



Normaalipainon nousu on 500 g/ viikko (neuvolakorttiinhan se aina merkataan, et painon muutos viikko). Mutta tuokin voi vaihdella, esim. loppuraskaudessa turvotus voi lisääntyä. Kyllä ne neuvolassa kiinnittää huomiota, jos paino nousee liikaa.



Ja vatsan kokoon vaikuttaa monia asia, esim. ruumiin rakenne, kohdun asento (onko kallistu taaksepäin, jne).



Kannattaa kysellä vielä tarkemmin neuvolasta jos huolettaa, ne osaa vastata paljon paremmin kuin minä!



Ja mä oon joutunu ottamaan molemmissa raskauksissa mammahousut jo aiemmassa vaiheessa käyttöön, ku ei oo vaa omat normi housut enää mahtunu!

täishampoolla sen hiukset kenellä on täitä ja sen petivaatteet. Riittää! Ei ne täit hyppää päästä toiseen hyppää! Vai onko joku nähny hyppiviä täitä? Turhaa hysteriaa.

Mä en enää tänne vauvapuolelle kuulu, mutten osaa täältä poistua. Tyttö on nyt reilu 1 v 1 kk, mut tälläinen rytmi meil on ollu siitä lähtien kun tyttö oli n. 9 kk.



Klo 7.30 herää, jonka jälkeen aamupesut ja aamupala, jonka jälkeen leikitään sisällä. Useasti aamupäivisin tykkää leikkiä yksin, riittää, ku äiti on näköpiirissä. Aamupäivästä lähdetään ulos ja ulkona ollaan n. 1-1½ h (riippuen säästä paljon). Tyttö viihtyy hyvin ulkona. Klo 11 lounas, jonka jälkeen päiväunille. Nukkuu yleensä 2 h. Välipala klo 14. Leikitään sisällä. Ulkoillaan ja tullaan sisälle päivälliseksi. Ulkona ollaan noin tunti. Päivällinen n. klo 16.45. Koko perheen kanssa yhdessä oloa ja iltaisin tyttö kaipaa selkeästi seuraa leikkeihin (tai sitten vain huomiota, kun nyt äiti ja isi puhuu välillä keskenään). Useasti käydään iltalenkillä noin kuuden maissa. Noin klo 19.30 iltapuuro, jonka jälkeen iltapesut ja nukkumaan. Menee nukkumaan n. klo 20.



Päivittäin vaihtelee, et kuinka paljon haluaa leikkiä yksin. Välillä kun yrittää leikkiä tytön kanssa (esim. pelata palloa), nii viihtyy ihan hetken siinä ja lähtee sitten omiin leikkeihin. Ja toisina päivinä puuhaillaan ja leikitään paljon yhdessä.