JanoCH

olen lueskellut palstaanne alusta asti ja nyt uskallan jo liittyä itsekin mukaan!



vähän taustaa...

minulla LA 10.2, asustellaan kymenlaaksossa (pienessä kunnassa) miehen ja yhden yhteisen lapsemme (tyttö 07) kera. lisäsinkin itseni jo tuonne esittelyihin!



täällä vielä suuresti epäilen josko olen edes raskaana, vaikka np-ultrassa katselin pientä sinttiä kyyneleet silmissä! En tiedä miksi olo on vieläkin niin epätodellinen uuden vauvan suhteen, mutta ehkä se siitä todeksi muuttuu kunhan maha alkaa todella puskea ulos. Käyttelen edelleen vanhoja vaatteita, ainoastaan rintaliivit jouduin jo vaihtamaan suurempaan kokoon! (kammottavaa edes ajatella mitä loppuraskaudessa tapahtuu..)



ensimmäisessä raskaudessani en edes siirtynyt mamma vaatteisiin, omat farkut (matala vyötärö) menivät vielä viimeisinä päivinäkin. lääkäri vähän uhkaili että toinen raskaus näkyy aiemmin mutta vielä olen turvassa, kun emme ole mieheni kanssa edes kertoneet uudesta vauvasta kenellekään! paitsi esikoiselleni opetan hanakasti että vauva on äidin mahassa, jos vaikka sitten hän voisi isovanhemmille osoittaa missä uusi vauva on!



minusta tuntuu että räjähdän kohta tämän salaisuuden kanssa, mutta aika hyvin juorulevaksi ämmäksi olen onnistunut tiedon salaamaan!



meillä koksissa tuli esikoisen kohdalla kirje kotiin missä oli kromosomipoikkeavuuden suhdeluku tms. mutta enää sitä ei tule vaan he soittavat jos riski on suurempi, oletan? outoa.



jollain muullakin oli ollut virtsatieinfektio? minulla oli aivan alkuraskaudessa ja nyt se kummittelee mielessä jos vaikka uusiikin? kun neuvoloitakaan ei ole enää kakkosta odottavalla kuin muutama hassu. olen käynyt kerran neuvolassa, kerran lääkärillä ja np-ultrassa, seuraava neuvola on vasta viikoilla 23+ muistaakseni!? onneksi rakenneultra on edes ennen sitä. muistaakseni viikolla 20+3?



eiköhän se riittäne ensimmäiseksi viestiksi, hauskaa viikonlopun alkua muille helmille!



tiia rv15+3



sellaista halusin muilta kysellä että onko teillä tyttö- tai poikaoloja?

jos on aiemmin kyselty niin minulta on mennyt ohi, minulla on VAHVA tyttöolo!

helmeilevään joukkoon ajattelin uskaltaa "jo" liittyä



Nimimerkki: tigercat

Äidin ja isän iät: 25 & 35

Asuinpaikka: kymenlaakso

Monesko lapsi: 2 (tyttö 07)

La: 10.2.

Synnytyssairaala: KOKS

kuullostaa tosi ikävältä tilanteesi.



saatuani esikoisen aloin haaveilemaan toisesta lähes heti. esikoinen tulee olemaan alle 2-vuotias kun kakkonen syntyy. en itse voisi olla onnellisempi, ja mies tietenkin arveluttaa.. luotan nyt vaan siihen että kaikki menee hyvin ja että tuleva vauva pääsee silmäteräksi sitten kun syntyy.. ekassa raskaudessani mies ei todellakaan hyppinyt onnesta ja vasta kiltti vauva sai sydämen sulamaan =)



yritin vedota mieheen kaikella mahdollisella; esim. ei leikkikaveria kotona, ei opi jakamaan, ei ymmärrä että muitakin on otettava huomioon(enkä siis ole sitä mieltä että ainoa lapsi menee pilalle vaan niin kovasti halusin toisen että käytin kaikki syyt mitä keksin), lomalle on tylsä lähteä kun lapsi joutuu olemaan "yksin"... yms. yms. yms. syyt alkoi jo mennä melko tyhmiksi ja mies vaan mumisi. alkoi loppua ideat. mun onneksi mies ei ole koskaan suostunu kondomien käyttöön (on tiennyt että en syö pillereitäkään) vaan seksin määrän tiputti kertaan, pariin kuussa ja keskeytetty yhdyntä. vähän olen siitä kyllä vahingoniloinen että pääsi joku uimari perille ja ihmeissäni! vaikka mies saikin raivarit niin ehkä on nyt tässä viikkojen kuluessa tajunnut miten pienellä mahdollisuudella toinen vauva pääsi matkalle =)



voimia teille kaikille yksipuolisille! luulen että palaan tänne viimeistään kun kakkonen syntyy ja kuume taas sitten palaa...

christina84; olen todella pahoillani keskenmenoistanne ja toivon että teille pian pysyvä plussa tulisi!



tänne kuuluu melko kohtalaista, minulla on laskettu aika helmikuussa näillä näkymin, kaikki riippuu miten tämä raskaus sujuu.. kaikki on tähän asti mennyt raskauden kannalta hyvin. np-ultrassa itku tuli kun näin että siellä se oikeasti on olemassa ja neuvolalääkärissäkin sain tällä viikolla kuunnella sydänääniä.



kukaan muu ei vielä tiedä tästä vauvasta kuin mieheni, joka siis on kyllä leppymään päin, ekan lapsen hyväksyi sairaalassa silloin kun syntyi =)

päivä kerrallaan mennään eteenpäin



minun ainakin on hankala kertoa mitään vinkkejä käännyttämiseen, olen myös hyvin lapsirakas ja vaikka tämä on luultavasti mun toinen ja viimeinen lapsi, varmasti vauvakuume minuun taas iskee..



nyt pakko mennä ruokkimaan esikoinen

kuulumisiin!



t. tia, sofiia ja säpsiäinen rv15?

että miten selkänojia säädetään? mulla tällä hetkellä sellanen portaaton säätö mitä pitää tosissaan kiskoa tiukalle että lapsen saa istuvaan/lähes istuvaan asentoon... siitä en pidä. saako lapsen täysin istuvaan asentoon?

kiitti taas jos joku vastaa

olen melko varmasti hankkimassa nämä teutoniat, saksasta tilaan...