janetteO

En tiedä näkyyköhän tuo kuva, mutta tänä aamuna siis testiajan sisällä sain tuollaisen todellisen haamuviivan.

Eilisen testin kaivoin roskista ja siihen ei ollut koko yön aikana tullut minkäänlaista viivanpaikkaa. Netistä heti tietenkin menin lukemaan kokemuksia, osa sanoo saavansa aina halpistesteihin haamun vaikka ei ole raskaana, osa saa haamun vaikka joku muu parempi testi näyttää jo vahvaa plussaa ja osa sanoo ettei ikinä ole saanut edes haamujen haamuja jollei ole ollut raskaana. Eli täysin yksilöllistä ja kummatkin vaihtoehdot edelleen täysin mahdollisia. Joka vessareissu on kyllä sellaista tunteiden vuoristorataa! Pelottaa ja jännittää ja sitten kun paperiin ei tulekaan mitään punaista niin sitten iloitaan :D. En kuitenkaan uskalla todellakaan vielä iloita tuosta onnettomasta haamusta, mutta eihän sille voi mitään että tuntuu se paremmalta kuin ei mitään.. mutta myös pettymys tulee olemaan paljon suurempi. 

Testaan vielä huomenaamuna ja mietin sitten matkaanko apteekkiin ostamaan parempaa testiä.

Onko teillä kokemuksia haamuista ja näettekö tuossa kuvassa minkäänlaista haamua? :)

Asistente1escolar paljon voimia ja tsemppiä!

Minä odottelen vielä kuukautisia. Olen ihan varma että ne sieltä alkavat.. nyt kuitenkin kp 32/30-35. Eilen illalla ja tänään päivällä tullut pikkupisteitä punaista paperiin, inhottavaa kun ei voi kunnolla alkaa, joutuu pettymään useaan kertaan... aina kuitenkin toivo herää kun ei tulekaan se pari tippaa että olisko nämä ne kuuluisat valemenkat. Kaikenlaisia tuntemuksia on alavatsassa. Tein kuitenkin tänään illalla sekä raskaustestin että ovistestin (en tajua mikä järki :D). Raskaustesti nega ja ovistesti vahvempi kuin aiemmin koko kuussa..? Ovistestikin ilmeisesti reagoi raskauteen, mutta raskaustesti kuitenkin negatiivinen. En usko että ovulaatiokaan voisi näin myöhässä olla...? Jos ei yön aikana menkat ala niin aamupissasta testaan uudelleen!

Tilasin tosiaan netistä liuskatestejä ja preseed liukuvoidetta (onko teillä kokemuksia tuosta?), muuten ei olisi varaa näin testailla... Mietin myös että kun nuo testit loppuvat en tilaa uusia vielä, uskon myös tuohon että se aiheuttaa stressiä...

Moikka kaikille! :)

Tyttö ja varis olen tosi pahoillani :( paljon voimia sinne!

Tämä juuri tekee tästä henkisesti raskasta. Ensin itse raskautuminen tuntuu vaikealta ja sitten jos sen plussan onnistuu saamaan sinne testiin niin sitten huoli siitä että onko se "oikea" raskaus. Sen jälkeen pelko keskenmenosta alkuraskaudessa ja ylipäätään siitä onko lapsi terve.

Tiedän että olen liian huolissani ja stressaantunut asioista ja yritän opetella pois siitä... 

Myös aika on hassu asia, esimerkiksi kesä ja varsinkin loma tuntuu menevän niin nopeasti, mutta sitten tässä vauvakuumeiluun liittyvissä asioissa jotkut asiat tuntuvat ikuisuudelta, esimerkiksi tänään/lähipäivinä kun kuukautiset pitäisi alkaa niin niiden odotus tuntuu todella pitkältä ja sitten vielä jos/kun ne alkavat niin seuraavan mahdollisen yrityskerran (jopa n 2viikkoa ;D) odottaminen tuntuu ikuisuudelta. Miksi ei vain voisi nauttia tästä ajasta ja jännityksestä mitä mahdollinen tuleva elämänmuutos tuo tullessaan...

Murrmelitar tiedän tuon tunteen, joka paikassa kävelee vastaan vauvoja, lapsia ja raskaana olevia naisia, samalla ahdistaa ja tulee itselle "kiire", mutta samalla se antaa toivoa, että miten normaali ja luonnollinen asia se on.. miksi minä en tulisi raskaaksi jos nuo muutkin... 

Asistente Onko kuukautisia kuulunut?? :)

Itsellä tänään kp 31/30-35... odotan kuukautisia, ja samalla yritän olla miettimättä "oireita" jotka voisivat puhua sen toisen mahdollisuuden puolesta. Rinnat eivät ole yhtään kipeät mitä ne normaalisti ovat jo noin viikko ennen kuukautisia, erilaisia tuntemuksia vatsassa ja kuukautiskivun tapaisia kramppeja vatsassa viikonloppuna, palelu sekä sellainen olo että voisi olla raskaana.. vaikea selittää :) 

Myöskin varovaiset mutta lämpimät onnittelut täältä tyttö ja varis! :)

Meillä ollaan aloitettu jo tästä kierrosta yrittäminen (Aluksi piti odottaa kesän yli erinäiseten syiden vuoksi), josta olen superiloinen! Mutta myös ahdistunut, koska pelkään sitä pettymystä mikä tulee jos/kun en tule raskaaksi, kun nyt ensimmäistä kertaa on lupa toivoa ja odottaa sitä. 

En tiedä mistä tämä tunne juontaa juurensa, mutta raskaaksi tulo tuntuu niin etäiseltä ja mahdottomalta ja niin ihanalta ja suurelta haaveelta että lottovoittokin tuntuisi realistisemmalta.. En voi edes kuvitella sitä onnen ja kiitollisuuden tunnetta jos positiivisen testin joskus tekisin...

Onko teillä erilaisia tuntemuksia eri kierroissa ovulaation aikaan?

Tässä kuussa kun olen yrittänyt testata sitä ovista, niin en ole tuntenut ollenkaan niitä oviskipuja mitä yleensä on, minulta myös usein tulee hieman verta ovulaation aikaan, tai näin olen sen ainakin ajatellut silloin olevan.

Nyt tässä kuussa tuli myös ihan vähän verta yhtenä päivänä joten tiedä sitten oliko se niihin aikoihin. Mutta tosiaan ei kipuja ja pelkäänkin ettei ovulaatiota ole ollut. Nyt on kp27, kierto vaihtelee 30-35pv. Raskaus on tietenkin mahdollinen vaikkakin aika epätodennäköinen mutta yritän olla ajattelematta mitään oireita koska minulla olisi muuten ne kaikki! Nyt kuitenkin erilaista se että rinnat eivät tunnu lainkaan kipeiltä mitä yleensä tässä vaiheessa ennen kuukautisia ovat. Myös erilaisia vatsatuntemuksia on ollut, kuukautiskipuja, nippailuja vatsan "alla", vatsa sekaisin ja huono olo, kovaa päänsärkyä, väsymystä. Ei mitään ihmeellistä siis, voi olla raskausoireita mutta voisi olla mitä vaan muutakin.. Tuo rintojen kipeättömyys (hieno sana) minua häiritsee, voiko olla ettei ovulaatiota ole ollut ja siksi ei myöskään rinnat tule kipeiksi? 

Ainiin niitä ovulaatiotestejä olen tehnyt niin monta etten edes kehtaa kertoa, mutta erisävyisiä haaleita viivoja olen saanut koko ajan, eli sekin puhuisi sen puolesta ettei ovulaatiota ole ollut.. onko se miten yleistä muuten? Tuntuu hassulta että ensimmäinen kierto jossa yritetään ja vielä testailen niin jäisi tulematta...

Kamalasti ajatuksenvirtaa... toivottavasti joku jaksaisi lukea :) Asia on koko ajan mielessä mutta en tiedä kenelle puhuisin, pelkään kertoa kenellekkään läheiselle koska en kestäisi "joko nyt?" kyselyjä ja miehelle voin puhua mutta hän ei ota tästä asiasta mitään stressiä ja ajattelee että kyllä se vauva tulee nyt tai hetken päästä ja jos ei tule niin mietitään sitten. Joten kiitos että sain taas avautua tänne.. 

Huominen vielä ja on viikonloppu! Nauttikaa ja toivotaan että saisimme niitä lämpimämpiä ilmoja :)

Kiitos kun jaksoit vastailla.. me myös tosiaan ensimmäistä yritämme tai itseasiassa alamme juuri yrittämään.. tämä olisi ensimmäinen kierto nyt kp 18 ja en ole tuntenut mitään ovulaatiotuntemuksia vaikka esim. viime kuussa oli tosi voimakkaat. Voi olla että tässä kuussa en ovuloi tai sitten kierto pitkittyy, se on välillä ollut epäsäännöllinen mulla. Yritän olla ottamatta mitään stressiä asiasta, mutta lapsi olisi niin suuri haave, että ei sitä voi olla miettimättä näitä juttuja :) 

Oletteko ASISTENTE1ESCOLAR yrittäneet pitkään? Ja kaikki muutkin onko kauan yritystä takana?