irinja75

mä täällä piinaan itseäni ajatuksella että oonko sittenkin raskaana vai en. Kp57 menossa. kaks viikkoa sitten oli vatsa kipeä ja luulin että menkat alkaa mut ei ne sitten alkaneetkaan. nyt tuntuu taas siltä että menkat alkais mut ei ne ala vieläkää. mietinkin tässä jos se olikin ovis silloin pari viikkoa sitten ja nythän voiskin ollan niin että olisin raskaana. silloinhan se edellinen testi viime viikonloppuna olisikin vielä pitänyt näyttää negaa. niin että pitäisiköhän taas testata... tänään mulla oli vielä kummallinen heikotus/vapina/ huonovointisuuskohtaus...



tässä vauvantekopuuhassa tulee kyllä vainoharhaiseksi ja epätoivoiseksi!

Mä aloin odottaa toista lasta reilu neljä vuotta sektion jälkeen. aiempi sektio ei juurikaan vaikuttanut toiseen raskauteen, olihan sektiosta niin pitkä aika.



Minäkin kävin synnytystapa-arvioinnissa, jossa todettiin ettei ollut mitään syytä minkä vuoksi toinen lapsi ei voisi syntyä alateitse. Ensimmäinen synnytys päättyi hätäsektioon, koska vauvan hapensaanti oli heikkoa pitkittyneen synnytyksen ja napanuoran kiertymisen vuoksi. Synnytystapa-arvioinnissa minulle jäi sellainen kuva että myös toinen synnytys olisi tapahtunut sektiolla jos olisin itse ollut vahvasti sitä mieltä. arvioinnissa kyseltiin aika tarkkaan että mitä mieltä minä olen siitä lähdenkö yrittämään alatiesynnytystä. halusin ehdottomasti alatiesynnytystä koska sektio oli minulle karmaiseva kokemus (30 tunnin supistelun jälkeen hätäsektio, kohtutulehdus ja 2 viikkoa kestänyt 40 asteen kuume, kovat kivut monta viikkoa) Ja hetkeäkään en katunut sitä päätöstä vaikka ei alatiesynnytyskään kivuton tapahtuma ole =)



Toisen raskauden aikana kohdun kasvukivut olivat jonkin verran kivuliaammat kuin ensimmäisen raskauden aikana. Raskauden aikaiset supistukset olivat myös kovemmat ja tiheämmät. jouduin sairaslomalle jo viikolla 16 supistusten vuoksi. Sitä en osaa sanoa, johtuiko ne kivut ja supistukset siitä että aiempi synnytys tapahtui sektiolla.

Kolmannen lapsen alulle saaminen tuntuu olevan todella hankalaa kahteen ensimmäiseen verrattuna.



Mulla on nyt menossa kp55: ei mitään tietoa onko ovulaatio ollut jo vai vasta tulossa. ei tietoa onko seuraavat kuukautiset tulossa vielä tämän vuoden puolella. vauvasta haaveileva mieli tekee tepposia ja kehittelee lähes kaikki mahdolliset raskauden oireet vaikka testit näyttää negaa..



Välillä koko vauvanteko tuntuu liian hankalalta. se tekotapakin on niin hikistä puuhaa =) Näin pitkän kierron aikana ei jaksa harrastella säännöllisesti joka toinen päivä. eikä mieskään ole kotona kuin joskus ja jouluna, silloinkin väsyneenä.



onko muissa perheissä " vauvan hankinta" niin onnellista ja ihanaa hommaa kuin pitäsi olla?

Nimimerkki: Irinja75

Oma ja miehen ikä: 32 ja 36

Paikkakunta: pirkanmaa

Yritys aloitettu: 05/07

Lasten iät: 8 ja 3