Innaa

Mä olen ollut vähän hiljainen jatkuvan pahoinvoinnin takia. Sängystä kun nousee ekana täytyy syödä ettei ala oksentamaan mahahappoja pihalle. mutta pitää muistaa syödä hitaasti, ei saa juoda liikaa tai oksennan kaiken samantien. Joten empä ole moneen viikkoon avannut tietokonetta ja kännykällä en ole jaksanut kirjautua kirjoittamaan. Asiaan on vaikuttanut tietysti pelko onko pienokaisella kaikki hyvin.

Tätä päivää odotettiin kuin kuuta nousevaa että päästään neuvolalääkärin luo. Kauhean kammon takia en ole pystynyt edes virtsanäytteitä labraan toimittamaan jotka neuvolatäti pyysi. Saatika menemään verikokeisiin. Tänään pääsin puhumaan asiasta lääkärille, joka ei tuntunut tajuavan sanaakaan. kauhealla kiireellä kyseli voinnit ja mitä oireita. Sitten pitikin jo mennä tutkimuspöydälle.

Mutta mutta. silti, täällä on maailman onnellisin odottaja tällä hetkellä. lääkäri varmisti että lapsi on kohdussa ja syke löytyy, emättimen kautta tehtävällä ultralla. Ja kun tämä tuleva äiti piteli isän kädestä kiinni kun lääkäri ultrasi, tuli kyyneleet silmiin kun siellä näkyi kohdussa pieni valkoinen möykky jonka sydän sykki kovaa vauhtia. ja sivusilmällä näin että tuleva isäkin kyynelehti. Täällä siis on kaikki kunnossa. Onneksi.

Pahoittelut kaikille kenellä ei niin hyvin ole mennyt.

Siltikin olisin toivonut että olisin voinut lääkärille puhua peloistani, koska hän on yksi niistä asioista joita pelkään. Ei hoitajat tai muut. Minulla kun on jonkun asteen sairaala kammo. Mutta ehkä neuvolahoitaja ymmärtää asiani paremmin. Nyt odotetaan että tulee 13 päivä perjantai ja päästään katsomaan pientämme kunnolla. Tällä hetkellä tuijotellaan hyvin suttuista kuvaa lapsesta joka ei edes näytä muulta kuin valkoiselta möykyltä, mutta siellä se meidän lapsi on. Kunnossa.

Kai minäkin vihdoin uskallan sivusta seuraajasta siirtyä kirjoittamaan tänne. Itse plussasin jo 9 päivä tätä kuuta, mutta pelkäsin keskenmenoa niin paljon etten ole uskaltanut edes kunnolla iloita tästä. Kolme kertaa raskaus mennyt kesken seuraavana päivänä plussasta joten ehkä huoleni ei ollut turha. Nyt kuitenkin tuntuu pieni olevan vahvasti kyydissä.

Täällä kärsitään jos jonkunmoisesta oireesta. Kokopäivä pahoinvointia, harva ruoka maistuu, tällä hetkellä jogurtti linja ja paahtoleipää juustolla ja kurkulla. Rinnat ovat todella kipeät, turvottaa... ja tuo janotus josta aikasemmat puhuivat. Mua janottaa koko ajan, yölläkin saa herätä juomaan.

Pienokainen on todella tervetullut. Olemme avopuolisoni kanssa puhuneet lapsista. Emme sinänsä yrittäneet, jätimme vain ehkäisyn pois, mutta kyllä se tuntui pahalta kun siellä testissä oli negatiivinen. viimeisen negan kanssa taisin itse jo tietää ennen testiä etten ole raskaana koska en pettynyt enää, avokki taasen tuntui pettyvän sitäkin enemmän.

Itse olen nuori, 19-vuotias. Mieheni taas on vähän vanhempi, 27v. Neuvola meillä on 11.11 jolloin neuvolan laskelmien mukaan olisin viikolla 8. toinen asia taas on kuinka pitkällä olen, en nimittäin muista koska mulla oli viimeksi kuukautiset.

Paljon onnea kaikille plussanneille ja toivotaan että kaikki menee hyvin.