Iippanäiti

Heippa!

Voi kuinka kateellisena lueskelen juttuja teidän varhaisultrista. Mäkin niin haluaisin varmistaa, että masussa on kaikki hyvin! No mulla on neuvola noin viikon päästä, että täytyy sen jälkeen miettiä ultraan menoa. Saatan joutua kieltäytymään määräaikaisesta työsopimuksestakin, niin olis ihan hyvä siihen mennessä tietää, että on varmasti raskaana.

Tosta miehestä sen verran, että se on ihanasti tukenut. Koko ajan tulee valitettua jotakin oiretta, niin hän urheasti kuuntelee ja lohduttaa :) Ja muutenkin aihe tuntuu kiinnostavan, koska etsii netistä tietoa kaikesta raskauteen liittyvästä. Hän tietää millä viikolla mennään ja mitä alkiossa silloin tapahtuu.

Sain viime viikolla kunnon flunssan. Aika kurjaa kaikkien raskausoireiden päälle vielä siarastaa. Kurkku törkeän kipeä ja pää täynnä räkää. Ei voi muuta kun löhöillä ja katsella elokuvia. Mieleni vain tekisi jo ulos metsälenkille raittiiseen pakkaseen!

Vointeja äidit! =)

Hei taas kaikille!

Oireista yksi on noussut ylitse muiden. Mulla alkaa olla etova olo aikas koko ajan. Aamulla on vähän aikaa hyvä, mutta sitte alkaa etoa ja päivän mittaan olo velloo edestakas. Vähän väliä täytyy pysähtyä ja vetää henkeä. Vielä ei ole oksu tullut mutta lähellä on...

Tohon etovaan oloon auttaa välillä syöminen ja tuntuukin että on koko ajan ihan karmea nälkä. Mua himottaa klementiinit, onneksi tollainen kevyt herkku! Ja hedelmäjogurtit on kans hyviä! Täytyis vaan yrittää hillitä tätä syömistä ettei mene mahdottomaksi. Miten näin alussa jo tällainen ruuanhimo? Musta tulee tätä vauhtia norsun kokoinen...

Tuosta liikkumisesta ja liikunnasta. Mä oon kans ahkera liikkuja ja tykkään hikoilla kunnolla. Ajattelin kanssa että liikunta voisi auttaa tuohon etovaan oloon. Mutta maastolenkit tuntuu ainakin vaan pahentavan oloa. Kahvakuulalla olen treenannu ja se tuntuu hyvältä, vaikkakin mua hengästyttää enemmän. En ole vielä vähentänyt painoja, koska teen liikkeet tosi pehmeästi enkä reuhdo. Välillä mietin, että pitäiskö vähentää painoja? Onko se tarpeen näillä viikolla vielä? Ja kun tuntuu ihan hyvältä. Netissä ainakin luki, että saa jatkaa samaa liikuntaa kun ennenkin raskauden ekalla kolmanneksella.

Nyt oon jo päivän pidemmällä kuin viime raskaudessa (mulla siis km takana). Eihän se tietenkään mitään takaa, että tämä siellä pysyy. Mutta kyllä tällä hetkellä ollaan oireiden mukaan ainakin HYVIN raskaana!

Parempaa vointia kaikille!

Sain ensimmäisen neuvolan 4.2. Todellakin tuntuu, että siihen on ikuisuus. Miten kummasti alkaa kaikki ajatukset pyöriä raskauden ympärillä? Onneksi on sentään töitä vielä kevääseen asti, ettei tule ihan höperöksi. Ei olla nyt kerrottu ihmisille tästä raskaudesta, kun tosiaan km takana. Musta tuntui kyllä silloin, että oli mukavaa kun läheiset tiesi, niin oli ihmisiä joiden kanssa surra. Mutta nyt haluaa jotenkin varmistua, että masussa elämä jatkuu, ennenkun kerrotaan. Tai kyllä mun sisko tietää, koska se kysyi suoraan, enkä osaa valehdella sille!

Ihania pakkaspäiviä kaikille!!!

Täältä ilmoittautuisi mukaan 38-vuotias odottaja. Kaksi lasta minulla on entisestä liitosta, syntymävuodet 2003 ja 2005. Ja nyt uuden miehen kanssa ensimmäistä yhteistä odotamme rv5+5. Kovin varovaisin mielin olen, koska takana km rv6 (10/2013). Kun saatiin tämä uusi plussa, niin ei uskaltanut oikein täysillä iloita, kun pelkää että taas käy huonosti :(  Mutta tietysti toiveet ovat korkealla. Tuossa keskenmenossa raskausoireet loppuivat, joten nyt oikein iloitsen oireista! Rinnat on isommat ja arat, nukkuminen levotonta, herkästi itkettää, väsyttää, paleltaa ja etoo. Onko kellään, jolla takana km, kokemusta että saisiko neuvolasta lähetettä varhaisultraan? Vai onko aina käytävä yksityisellä, jos haluaa tietää että mahassa kaikki hyvin? Vähän muutenkin jännittää raskaus tällä iällä. Jaksaako sitä kuinka hyvin raskausajan ja varsinkin vauva-ajan...

Iippanäiti