Hilde
Seuratut keskustelut
Kommentit
Moikka, multa on kans toviksi jäänyt kirjoittelu. Mutta samoilla tuntemuksilla täällä. Ihan käsittämätöntä, mihin tämä aika meni! Yhtäkkiä sitä huomaa, että töitäkin jäljellä vain pari kuukautta ja ilmeisestikin piakkoin tapahtuu jotain muutakin :) Tuntuu toisaalta uskomattomalta. Edelleen. Ja toisaalta ei millään enää malttaisi odottaa tuon tyypin näkemistä. Toka ultrasta lähtien hän on ollut jotenkin niin paljon todellisempi (ihana kasvokuva) ja nyt viime päivinä taas uudelleen, kun liikettä on tosiaan niin paljon.
Synnytysjuttuja en ole vielä miettinyt yhtään, mutta jotain näkemyksiä pitäisi vissiin kehittää esim. kivunlievitysvaihtoehdoista.
Onko teillä muilla jo tarvikkeet ja varusteet ajateltuna? Me taidetaan saada suht koht kaikki muu tuttavilta, mutta vaunut ja istuin täytyisi hommata. Onko kenelläkään kokemuksia juoksurattaista? Käyttökokemuksia eduista/haitoista?
Moi, viime neuvolassa asiasta puhuttiin. Olin ensin enemmin sitä mieltä, etten ottaisi, mutta esitteen lukemisen jälkeen päädyin lähtemään piikille, mm. koska se suojaa vielä ensimmäiset kuukaudet vauvaakin.
Se on vähän silleen, että töissä kun on pakko käydä, niin sinne vaan joutuu meneen vaikkei jaksaiskaan :) Mutta totinen väsymys laukee kyllä viimeistään perjantai-iltana. Ainakin yks päivä lisää pitäis olla viikonlopuissa, että ehtis jotenki toipua.
Mulla oli tänään neuvola ja nyt kun kuuli taas sydänäänet, voi ehkä muutaman päivän olla huolehtimatta :) Kyl se sitten taas alkaa...
Joo, kyl väsyttää. Mutta ei kuitenkaan niin ihan kokoaikaisesti ku alussa. Mut sama homma, töiden ohella ei saa kyllä mitään tehdyks.
Niistä liikkeistä, eikös jossain ollut että niitä alkaa tuntee 18-20 viikoilla? Eli jos ei nyt heti tunnu, ei kai sen pitäs olla huolestuttavaa. Mutta tuota huolitunnetta tulee kyllä joka toinen päivä.
ps. Ja kiitos takkivinkistä!
Hei, minä olen 41 ja ensimmäinen lapsi tulollaan huhtikuussa. Alun pahoinvoinnin (vain lievää) ja väsymyksen jälkeen olo on ollut todella hyvä, olen ollut aivan elämäni kunnossa. Sama fiilis jatkuu edelleen. Missään lisätutkimuksissa en ole käynyt. Eikä ole ollut tarvettakaan, kaikki seuratut arvot ovat olleet hyvät.
Olipas Sesam sinulla hauska tarina. Toivottavasti kaikki menee hyvin, myös isälle kertomisen suhteen. Ihmeitähän nämä pienet ovat loppujen lopuksi kaiken ikäisille. Ja eihä me nyt mitään vanhoja olla :)