Hennuliini
Seuratut keskustelut
Kommentit
Heippa! Olen lueskellut tässä eri palstoja ja tänne uskallauduin nyt kirjoittamaan. Olen kohta 22-vuotias ja mieheni 27 ja toiveena molemmilla ensimmäinen lapsi. Seuraava kierto on ensimmäinen yrityskierto ja pilleritön kierto. Mies on innostunut tästä vauvantekohommasta ihan hirveästi ja tottakai minäkin olen. Silti kuitenkin pelottaa että entä jos en raskaudukaan. Entisen kumppanini kanssa yritimme yli vuoden tuloksetta ja sain syytöksiä että olen maho ja lopulta suhde päättyi eroon. Siitä jäi pienimuotoinen trauma josta ollaan kyllä puhuttu nykyisen miehen kanssa ja hän ymmärtää että vaikka asia on iloinen ja ihana niin välillä pienen hetken se saattaa olla minulle kaikkea muuta. Tällähetkellä kuitenkin haluan jo kovasti päästä yrittämään. Ja eihän sitä tiedä vaikka tärppäisi jo ensimmäisellä
Kirjoitan nyt minäkin tänne kun ei oikein ole muutakaan mahdollisuutta purkaa tätä vauvakuumetta. Olen 21-vuotias ja mies 23. Meillä kummallakaan ei ole lapsia joten tämä on uutta ja ihmeellistä molemmille. Miehelläni ei ole sisaruksia eikä suvussa ole pieniä lapsia joten hän on jonkunverran hermostunut sen suhteen miten hän tulisi toimeen vauvan kanssa mutta on silti mukana hommassa. Nyt on menossa 8. yrityskerta ja alkaa jo turhauttaa. Olen saanut nyt kolmena edellisenä kuuna selkeät ovisplussat ja ne on käytetty hyväksi tuloksetta. Nyt kiertopäivä 27/32 ja dpo 9. Muissa kierroissa ei ole ollut mitään oireita mutta nyt minulla on pieni toivonkipinä kun olen tuntenut heikkoja kipuja, olen väsyneempi kuin ennen ja paleltaa. On ollut myös pientä tukkoisuutta mutta toisaalta nyt on pahin flunssakausi. Toisaalta tahtoisin uskoa että josko nyt olisi jo onnistunut mutta toisaalta olen jo valmistautunut kuukautisiin.
Heippa! Uusi kierto alkoi ja floun mukaan ovulaatio olisi lauantaina. Viime kierto oli yhtä stressiä näyttöjen ja töiden takia ja olen niin helpottunut että opiskelut sain tältä erää päätökseen ja energiaa jää nyt vauvaprojektiin. Kirjoitin aikaisemmin peloistani miehen suhteen kun ei oikein selkeää vastausta saanut alkuun että aloitetaanko yrittäminen vai ei mutta nyt se on aika selvää että mukana ollaan molemmat. Mies puhuu jo melkein enemmän vauvajutuista kuin minä. Ennen menkkojen alkua mies kysyi kesken sänkypuuhasteluiden että "milloin seuraavan kerran on taas se hyvä aika" vaikka ei vielä edes ollut varmaa ettenkö olisi raskaana. Nyt sitten se "hyvä aika" sattuu juuri lomareissulle joten toiveet tästä kierrosta on aika korkealla. Onnea vielä kaikille yrittäville ja plussanneille