Helene4

PIKKUPIPPURI, osanottoni teille! Mulla kuoli mummu myöskin 2kk ennen laskettua aikaa, kun odotin esikoista, ja sitten 20vrk esikoisen syntymän jälkeen kuoli vaari:( Oli se raskasta aikaa, varsinkin kun halusin käydä heitä vielä kerran katsomassa ja hyvästelemässä ennen arkkuun laittoa, oli raskasta kutta en kadu edelleenkään.

HULDAHUOLETON, meillä "kohtuulliset" 35km synnärille, tosin tullee pidemmät matkat tulevaisuudessa mikäli LUS:in lakkauttavat, ei nyt taida kuitenkaan tällä kertaa koskea vielä minua.

Mulla on myös ollut supistuksia, asunnon uudelleenjärjestelyn jälkeen alkoi taas vaivata. Huomenna onneksi VIHDOIN neuvolalääkäri, saa tutkittua kohdunsuun tilanteen, sehän ollut tutkimatta jo 18 viikkoa!

Onnittelut myös ultrissa käyneille, itsekin tahtoisin vielä ultraan pikkuista tiirailemaan, mutta en yhtään tiedä ultraako tuo lääkäri huomenna vai ei, enkä kehtaa ihan syyttäsuotta pyytääkään jos ei itse meinaa ultrata:/

Hyvää keskiviikon jatkoja kaikille!



*Helene 27+5*



ps.ostin tänään syyshousuja, kuinka monet äippähousut ootte varanneet syksyyn? Mä ajattelin pärjätä kolmilla erilaisilla (farkkutyyliset, farkkuhaalari ja leveälahkeisilla trikoohousuilla). Onhan kaikella jälleenmyyntiarvonsakin sitten:)

Tänään ollut erityisen aikaansaava, normaalien ulkoilujen lisäksi sain siivottua kunnolla, ostin kahdet äitiyshousut syksyyn (himoitsemani bootcut-taskuhousut sekä iki-ihanat farkkuhaalarit:) ) ja aloin laskeskella tuota loppuvuoden veroprosenttia, niin yllättäen oon maksanut reippasti veroja koko vuoden, tipahti 5% veroprosentti loppuvuodelle. Helppo laskea, kun tietää aikas tarkalleen mitä tulee saamaan kun on vaan äippäraha ja kuopuksesta pikkuruinen hoitolisä. Ihmettelin miten olenkin laskenut noin pieleen prosentin ja vuositulot alkuvuonna, mutta sitten muistinkin että lasketin sen sen mukaan, että olisin alkanut saamaan äitiysrahaa jo heinäkuussa (silloin odotin helmikuussa keskenmennyttä..). Harvemmin oon enää käyttänyt tuota perusverokorttia, kun useampana kuukautena on ihan minimitulot olleet, niin turhauttaa maksaa "liikaa" veroja, vaikka saisihan ne sitten aikanaan palautuksina takaisinkin.

Huomenna VIHDOIN neuvolalääkäri, todella odotan sinne pääsyä ja kohdunkaulan tilanteen tarkistamista, nyt on ollut taas enempi supistuksiakin:( Hyppäsin tänään punnitsemaan itseni ja näytti viidessä viikossa tulleen kolmisen kiloa, huomaan sen kyllä olostakin, mutta tuntuu että kaikki paino kertyy tuohon keskivartaloon..masu on nimittäin aika omituisen suuri! Saas nähdä mitkä mitat saa masusta vakiotäti, kun edellisellä kerralla oli se kireä sijainen joka sai mitan menemään yli käyrien. Kunpa vaan kaikki olisi ja pysyisi hyvin, kauhea pelko aina vaan menettämisestä.

ZERIA, varmasti on hirveä stressi ja pelko tuosta tuhruttelusta, eipä tuohon osaa lohdun sanoja sanoa taaskaan. Mutta hyvä on ainakin että tiedät mistä se varmaan johtuu, eli siitä istukasta. Positiivinen puoli tuossa on se, että sinun viikoillasi ei vauva pelkällä tuhrulla kuitenkaan ulos tule. Voi kun osaisi kunnolla lohduttaa muiden peloissa, kun ei osaa itsekään olla pelkäämättä kaikkea koko ajan. Tsemppiä ja jaksamista!

Nyt ruokailupuuhiin ja sitten ansaittu päivälepo:)



*Helene 27+5*

Meillä oli huoneiden uudelleenjärjestely koko viikonlopun, saatiin kivasti kuntoon kaikki loppuvuotta silmälläpitäen. Omituista että vaikka mies-parka raahasi painavat tavarat yksinään huoneesta toiseen, niin silti tuli itselle tosi huono olo ja eilisillasta asti ollut vähän taas supistuksia (onneksi silti aika lieviä) ja sellaisia vihlaisuja ja pistelyitä alavatsalla ja kyljissä:( Tänään ajattelinkin pitää ihan kunnon lepopäivän, makoilen iltapäivän ihan rauhassa sängyssä. Onneksi lääkärineuvola torstaina, vihdoinkin! Toivottavasti katsoisi ultrallakin pikkuista, käsitin että jokaisessa lääkärineuvolassa tää uusi lääkäri katsookin ultralla, mutta saa nähdä. Kiva olisi vilkaista vauvaa itsekin:)

Adara kirjoitteli tuosta hehkeästä odottajamyytistä, itse olin kuopuksen odotusaikana juurikin tuollainen hehkuva ja energinen odottaja, en ole eläissäni ollut niin harmoninen kaikin tavoin kuin silloin. Minä tyhmyri kun kuvittelin että tämäkin raskaus olisi samanlainen, mutta katinkontit; koko ajan vaivoja (ja lisääntyvässä määrin mitä pidemmälle mennään..) ja koko ajan kauhea huoli kaikesta:( Kaksi ekaa odotusta meni oikeastaan omalla painollaan kaiken muun sivussa liiemmin huomaamatta, kun oli vielä niin nuori ja touhukas muutenkin. Ehdottomasti raskain raskaus on tämänkertainen ollut. Mutta eipä tämä pelkkää ankeutta ole, kyllä se onni nousee otsaan saakka päivittäin kun pikkuinen potkii ja nyrkkeilee:)

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, juuri eilen illalla ajattelinkin että ekat marraskuisethan on jo saaneet 30 viikkoakin rikki:)



*Helene 27+3*

Kipuilut ja aristukset loppuneet kokonaan tuosta mistä valittelin, onneksi! Uusille viikoillekin siirryttiin jälleen, koko ajan lähemmäs turvallisempia aikoja:) Kaverihan viime vuonna synnytti kaksoset jo rv.27+2 ja hyvin jaksoivat alusta asti, vaikka vain kilon painoisia olivatkin ja sairaalassa pari kuukautta, heistäkin vain toiselle jäi vikaa keuhkoihin, että sairastumiset vie heti sairaalahoitoon edelleen kun keuhkot tukkiutuu. Mutta muuten ovat yllättävän hyvin päässeet elämän alkuun:)

FANTASY, meillä ei tietoa sukupuolesta, vaan omaa "vaistoa" ja arvausta. Nimiä on pohdittu, ja se onkin vaikeaa kun ei taho keksiä enää kivaa nimirimpsua.. Painoa on tullut tähän mennessä 5-6kg, mutta tää paino on nyt noussut hurjaa tahtia, kun alun hirveän pahoinvoinnin takia laski lähes 8kg, oikeestaan nousuun paino lähti vasta rv.13 jälkeen, eli siihen suhteutettuna noussut huimasti (ja tulee nousemaankin tällä ruokavaliolla..) Mutta kuopuksesta koko raskausajan saldo oli huimat 17kg joista 12kg jäi jo laitokselle ja loput tipahtivat 2vko aikana. Oon muille täällä kertonutkin joa muinoin, että oon sitä tyyppiä joka kerää hirveästi nestettä raskausaikoina, siksi nopea nousu ja nopea laskukin synnytyksen jälkeen. Mutta painohan on pienin murheista, ainakin mitä me haahut käydään henkisesti läpi!

Mutta nyt muihin puuhiin, hyvää alkavaa viikonloppua teille!



*Helene 27+0*

PIKKUPIPPURI, onnittelut mukavista ultrakuulumisista! Mut ei kait se tukan väri sentään näy ultrassa?? Meillä myös suuri todennäköisyys saada ruskeasilmäisiä vauvoja kun itselläni ruskeat ja miehellä kylläkin siniset, mutta miehen äidillä ruskeat. Kaksi lasta onkin ruskeasilmäisiä, esikoinen toistaiseksi ainut sinisilmäinen, tai oikeastaan esikolla on sinivihreät eikä kirkkaansiniset. Mäkin olen huomannut jo aikaisin tuon että hyvässä valossa näkee ruskeaa, varsinkin kun hieman sivusta katsoo vauvan silmiä. Mutta hälläväliä silmienväristä:)

Täällä vauveli punkeaa tuossa vasemmassa kyljessä koko ajan, on kyllä alusta lähtien viihtynyt enempi vasemmalla, mutta nyt on siinä lähes koko ajan. No, kohtahan alkaa rytinällä täyttää koko kohtua niin vähän tasapainottuu:)

Hyvää alkavaa viikonloppua!



*Helene 27+0*