Hekle

Masentunut olo. Mennyt viikonloppu olisi ollut meidän huhtivauvan kannalta otollisin aika. Ovis testejä en voinut tehdä loppuun asti, eli varsinaista plussaa en saanut, mutta viiva vahveni useana päivänä.



Viikonloppuna johon ovis ajoittautui ei sitten peittoa heiluteltu. Isännällä oli flunssaa pukkaamassa ja häntä ei vain huvittanut. :( Kyllä voi sitten ottaa päähän. Eihän sitä aina voi huvittaa, mutta höh, miksi juuri nyt. Tietysti teoriassa on vielä mahdollista tulla raskaaksi (?) mutta taitaa Hekle-tyttö siirtyä kohta toukokuisiin.



Hyviä plussatuulia muille ja ihanaa elokuun jatkoa kaikille.

Onpa kiva lukea niin monesta plussasta. Muillekin toivon onnistuneita hetkiä testauksessa.



Itsellä on puuhaviikko alkamassa. Eilen tein ekan ovistestin ja siinä hailakka viiva, ei siis vielä aika, mutta kohoamaan päin on hormonitaso. :) Jee!. Laskennallisesti paras aika olisi kait lauantaina tai sunnuntaina. Mä tilasin raskauskeijusta ovistikkuja, mutta nyt ne hitsiläiset ei tulleetkaan postissa. Tein tilauksen perjantain 14:30 aikaan ja lupaavat että postittaa samanapäivänä jos tilaus ennen klo 15 :( Höh! Nyt niillä oli lomalla ilmoitus sivuillaan. grrrr Jos huomenna ei oo laatikossa tikkui, niin pitänee mennä apteekkin.



Näillä helteillä ei tuo kaikkein kauneimman harrastaminen ole vaan kovin kaunista ;) Joka paikka hiestä märkänä. Mutta mitäpä sitä ei 'kärsisi' unelmansa vuoksi.



Hyvää mieltä ja pitkiä hermoja kaikille!

Jotenkin olo on kokoajan levoton. Toivoisi että kuukausi olisi pidemmällä, pääsisi yrittämään esikoista :) Eilen mieheni sanoi että oli varma että olisin jo viiem kierrosta ollut raskaana. Toivoi ja pelkäsi sitä :) Ja hän oli yllättynyt ja toisaalta pettynytkin kun täti sitten saapuikin. On ihana huomata kuinka omassa armaassa se vauvakuume on herännyt. Toki ketä ei pelottaisi tuleva tuntematon tulevaisuus, sitten kun lapsi lopulta ilmoittaa tulostaan. Kaikkihan siinä muuttuu.



Nyt nautitaan kesälomasta ja toisistamme. Mietin että mitenkähän tämä kierto menee, kun edellinen veti niin pitkäksi. Tuleekohan ovis normaaliin aikaan vai voiko se seota pidentyneestä kierrosta? Onko kokemuksia?



Hekle kp 5/32-33

minulla on ikää kohta 33 ja miehellä 35. Yhdessä olemme olleet jo 12 vuotta. Minulla todettiin PCO 26 vuotiaana. vasen munasaraja enenmmän rakkulainen kuin oikea. Tuolloin gyne sanoi että oikealla tehdään lapsia aivan hyvin. ja suositteli lasten hankkimista mahdollisimman pian. PCO kuitenkin etenee kokoajan, hidastuu hormonilääkityksellä, laihdutuksella (jos ylipainoa on), mutta ei se pysähdy.



Minulla on ollut krooninen vauvakuume 15 vuotta, mutta miehellä ei. Salaa en halunnut raskautta yrittää. Kipeitä aikoja on eletty siis. Nyt vuoden verran on mieskin ollut myöntyväinen lapseen ja siis jätin pillerit pois. Silloin ei sitten kuulunut menkkoja. Joten mites se lapsi tulee jos ei tapahdu alapäässä mitään? Gynellä kävin ja sain Terolutit. Hän sanoi että munasarjani näyttävät melkohyviltä, huonomman näköisilläkin pco-munasarjoilla on lapsia saatu. Erikoinen kannustuspuhe! Hän sitten sanoi että että kannattaa yritystä olla 0,5-1 vuosi ja jos tapahdu mitään niin sitten diagnoosinin vuoksi aloitetaan hoidot, jos haluamme. Ja hänkin maintsi että (silloin) 32 vuotias alkaa olla 'viimeisessä' iässä hankkimaan ekan lapsen tällä diagnoosilla.



Usein pco vaikeuttaa raskaaksituloa, mutta ei suinkaan ole kyse siitä etteikö ovulaatiota tapahtuisi. Minulla kotitestien mukaan se tapahtuu, joten luottavasin mielin olen ollut. Pelkän sairauden vuoksi ei lastentekoon kannata ryhytä.Itse muistan miettineeni että jos en koskaan saa kun en tarpeeksi ajoissa tehnyt. Mutta kyllä lapsen saaminen pitää tuntua postitiiviselta ajatukselta, ei pakolta tai velvoitteelta.



En osaa sanoa tuleeko lapsen kaipuuta kaikille koskaan. Minulla se on ollut aina ja miehelläni se on herännyt nyt, sellaisena fiiliksenä että toisihan lapsi elämään syvempää merkitystä ja mielekkyyttä. Vaikkakin vastuu uudesta ihmisestä tuntuu välillä suurelta.



Minulle lapsen saanti on ykkösjuttu. Vaikka rakastan työtäni (2,5 vuotta sitten vaihtanut) ja sen haasteet houkuttelevat, toive lapsesta ajaa kaiken edelle. Mutta sydän tietää milloin on oikea aika.

Tänään täti löysi perille. Nyt siis huhtikuulle esikoista tavoittelemaan. Kohta alkaa kesälomakin, joten onpa aikaa puuhastella. :)